Suomi on vaarassa syrjäytyä EU:ssa, ellei se itse toimi aktiivisesti, solmi suhteita ja osallistu keskusteluun, varoittelee europarlamentaarikko Ulpu Iivari.
Iivari sanoi perjantaina Helsingissä, ettei hallitus voi ajaa tavoitettaan ja ylläpitää EU:n yhtenäisyyttä ja eheyttä jättäytymällä syrjään niistä pöydistä ja ytimistä, missä päätöksiä tehdään.
Hänen mielestään Suomen pitäisi ehdottomasti lähteä mukaan EU:n tiivistettyyn puolustuspoliittiseen yhteistyöhön, jos sellainen pienemmän maaryhmän voimin perustetaan.
Iivarin mielestä Suomella on 1900-luvun historiallisena perintönä taipumus vetäytyä syrjään. Kontakteja ei ole eikä eurooppalaista keskustelua oikein tunneta. Siitä pitäisi päästä eroon; syrjäinen Suomi unohtuu omalle reunalleen, ellei se osaa itse hakeutua yhteistyöhön aktiivisesti mukaan.
- Olen kyllä monta kertaa saanut kysymyksiä Brysselissä, että onko Suomen linja muuttunut passiivisemmaksi, Iivari sanoi.
Iivari kummasteli hallituksen intoa pitää Suomi EU:n keskinäisten turvatakuiden ulkopuolella. Kansalaiset olisivat olleet valmiita menemään pitemmälle, Iivari arveli.
- Oli kuin koko maassa olisi noussut pettymyksen huokaus, kun hallitus tyytyväisenä ilmoitti, että nämä turvatakuut eivät sitten koske meitä, Iivari kuvaili.
Iivari katsoo, että Suomi voisi liittyä mukaan myös Naton jäseneksi. Suomi osallistuu jo nyt käytännössä kaikkeen Naton toimintaan, päättävien elinten kokouksia lukuunottamatta, hän huomautti. Koska niissä käsitellään myös Suomelle tärkeitä asioita, voisi Suomi ottaa seuraavankin askeleen ja liittoutua.
- Miksemme me voisi olla mukana myös niissä kokouksissa, Iivari sanoi.
Vähemmistökomissaari
olisi tarpeellinen
Iivari esitti perjantaina myös, että seuraavaan EU-komissioon pitäisi nimetä komissaari, jolla olisi vastuu vähemmistökysymyksistä. Tehtävä sopisi Iivarin mielestä hyvin kulttuuri- ja koulutuskysymyksistä vastaavalle komissaarille.
Komissaari saisi hoitaa vähemmistökysymyksiä, sekä unionin sisäisen kielellisen ja kulttuurisen moniarvoisuuden tukemiseen liittyviä asioita.
Tarve on kasvava, kun unioni saa kymmenen uutta jäsenmaata. Sen jälkeen vähemmistökieliä puhuvien ihmisten määrä EU:ssa kasvaa kuudella miljoonalla 46 miljoonaan.