Yllättävän suuret määrät ihmisten luurankoja nostivat Iin Haminan kaivaukset Suomen tämän hetken tärkeimmäksi arkeologiseksi kohteeksi. Kuukauden ajan jatkuneissa kaivauksissa on tähän mennessä löytynyt noin 150 ihmisen luut sisältävän hautakuopan lisäksi 60 yksittäistä vainajaa.
"Tämä on valtakunnallisestikin erittäin merkittävä kaivaus. On harvinaista, että tämän aikakauden löydöksiä on näin laajasti", kaivausten johtaja Titta Kallio-Seppä museovirastosta kertoo.
Luiden arvioidaan olevan peräisin 1400-1500-luvuilta, mutta varmuus asiaan saadaan vasta radiohiiliajoituksen avulla. Myös hautakuopan luut ovat todennäköisesti myöhäiskeskiajalta, mutta niiden kasaantumiseen saattaa olla modernimpi selitys. Alueella tehtiin 1960-luvulla viemäröintejä, joiden yhteydessä on varmasti löytynyt suuri määrä luita. On siis hyvin mahdollista, että luukuoppa on syntynyt silloin.
"Mikään ei kuitenkaan osoita, ettei luukuoppa voisi olla myös vanhempaa perua", Kallio-Seppä huomauttaa.
Kristillinen hautaustapa oli 1500-luvullakin karu, sillä vainaja sai mukaansa lähinnä käärinliinan. Arkeologeille se tarkoittaa, että luiden lisäksi maasta ei juuri nouse arkunkappaleita kummempaa. Tavaralöydöt ovat olleet keskiaikaisia rahoja eli brakteaatteja sekä 1500-luvun kolikoita. Lisäksi yhden pääkallon vierestä löytyi metsästysaseesta peräisin oleva lyijyluoti, mutta sen alkuperästä ei ole vielä tietoa.
Luut takaisin multiin
Kaivamisen jälkeen luiden löytöpaikat piirretään karttaan ja valokuvataan. Sitten luut pakataan paperipusseihin ja kuljetetaan Oulun yliopistolle luetteloitavaksi ja analysoitavaksi. Tieteellisen työn päätyttyä hautausmaalta nostetut vainajat päätyvät todennäköisesti takaisin Iin multiin.
"Tarkoitus on keskustella Iin seurakunnan kanssa uudelleenhautauksesta. Tutkimukset vievät kuitenkin aikaa."
Haminan kaivauksilla pystytään todennäköisesti saamaan uutta tietoa elämästä Suomessa keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Luut pystyvät kertomaan esimerkiksi vainajien kuolinsyistä.
Iiläisestä näkökulmasta hautalöydön ajoittaminen saattaa tuoda uutta tietoa ainakin kirkkohistoriasta. Tähän mennessä vanhin tiedetty mantereelle noussut kirkko rakennettiin kaivauspaikan läheisyyteen 1580-luvulla. Se paloi kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin, joten siinä ajassa ei ehditty haudata nyt löydettyä määrää ihmisiä.
Myös vainajien sijoittelu päällekkäin ja limittäin osoittaa, että hautauksia on tehty pitkään. On siis mahdollista, että Haminan alueella oli kirkko jo ennen 1580-lukua, vaikka aiemmin niiden on oletettu sijainneen lähisaarissa.
Kaivaukset jatkuvat ainakin vielä ensi viikolla.