IlmastoAreena levittäytyy elokuussa Iissä Huilingin lavoille ja toreille.
Pieni Ii ponnistaa kohti Suomen ensimmäistä IlmastoAreenaa. Vaikka elokuun lopulla järjestettävän ulkoilmatapahtuman aihe on vakava, tähtäimessä on koko kansan festivaali. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja bussi vie Oulusta Huilinkiin.
IlmastoAreenan vastaava tuottaja Hanna Lahti viittoilee keskellä tietä.
– Tähän tulee päälava.
IlmastoAreena valtaa kuukauden kuluttua koko Iin kirkkoon rajoittuvan Huilingin museoalueen. Tänne rakennetaan ratkaisuja tarjoava ilmastotori näytteilleasettajille ja viereen ruokahävikkiä torjuvia, sivuvirtoja hyödyntäviä ravintoloita.
Vielä on paljon tehtävää. Onhan ohjelmassa 40 puhujaa ja paikalle odotetaan 5 000:tta kävijää.
Toinen esiintymislava eli Huilingin näyttämö on sentään valmiina museokahvilan vieressä.
– Huikeaa saada tällainen Iihin. Myöhässähän me olemme. Pieniä tekoja, mutta liian vähän, toteaa kahvilayrittäjä Merja Ruotsalainen ja myöntää saavansa pahvimukeistakin tunnontuskia.
Juuri pienillä teoilla on vaikutusta: sekä ilmasto että tapahtuma vaativat talkoohenkeä.
Paikalliset yhdistykset ovat sitoutuneet hyvin, ja talkoolaisia on ilmoittautunut Helsingistä Tornioon. Kuntalaisia toivotaan edelleen mukaan. Yksi voi avata kotinsa kokousvieraille, toinen tarjota majoitusta.
Esimerkiksi elyt kokoontuvat tapahtuman aikaan Iissä.
IlmastoAreenasta tulee vuosittainen tapahtuma.
– Me haluamme tästä valtakunnallisen. Haluamme kansalaiset liikkeelle. Emme halua ennalta ohjata keskustelua, tehdään ilmastopolitiikkaa yhdessä, sanoo Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi.
Arjen realiteetit ovat pohjoisessa toiset kuin pääkaupungissa. Hienointa Vuotovedestä onkin ollut se, ettei ympäristöministeriössä kukaan kyseenalaistanut IlmastoAreenan järjestämistä Iissä.
Ohjelmaa on ideoitu niin paikallisten kuin kansallistenkin toimijoiden voimin, ministeriöiden kansliapäälliköitä myöten.
Kiirettä on pitänyt, sillä rahoitus varmistui vasta joulukuussa. Ensi kerta on vaivalloisin. Kaikki on pitänyt keksiä alusta, aina hiilenmustalle painettua valkoista logoa ja Meidän pitää puhua -mottoa myöten.
Lähtökohta on se, että ilmastonmuutos koskee kaikkia vauvasta vaariin.
– Siihen liittyvät niin vaipat kuin tuhkauskin, Lahti toteaa.
– Se on paljon muutakin kuin lentämisen vähentämistä, lisää viestintävastaava Niina Grönholm.
Siksi aiotaan puhua – kansantajuisesti – toisaalta isoista järjestelmistä, kuten ruuantuotannosta, ja toisaalta arjesta, kuten siitä, millä pelillä kukin saa ajaa.
– Millä tavalla voimme mennä vähähiilisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikä on se prosessi, mitä voidaan tehdä nyt, Lahti sanoo.
Myös ilmastoahdistusta käsitellään. Kansalaisten tuskaa tulee purkamaan psykologi Sanni Saarimäki.
– Mikä ahdistukseen auttaa, on toimijuus. Me tarjoamme täällä avaimia siihen, toteaa Lahti.
Toivoa ja yleistajuista perspektiiviä lupailee myös Esko Valtaoja. Somevaikuttaja Roni Bäck taas inspiroi nuorisoa.
– Ilmastotyö ei ole sitä, että me kuritamme itseämme. Siihen liittyy paljon hyvää, lisäarvoa, jopa taloudellista hyötyä, Vuotovesi sanoo.
Iin kunta säästää ilmastotoimilla 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lapsetkin on valjastettu mukaan. Puolet säästöistä, joita koululaiset kerryttävät, he saavat käyttää itse.
Toiveena onkin, että ilmastofestivaali voimaannuttaisi ihmiset ottamaan ilmastotoimet haltuun.
– Täytyy herätä siihen, että vastuu on meillä itsellä, Vuotovesi sanoo.
“Mikä ahdistukseen auttaa, on toimijuus.”
Norppa tuli tervehtimään
Työpöydällä Iin Kulttuurikauppilassa kurottelee lutuinen norpan pää.
– Mietin, että jotakin kortta kekoon minäkin, sanoo iiläinen taiteilija ja Iin ympäristöyhdistyksen perustajajäsen Sanna Koivisto.
Hän aikoo suurentaa savisesta pienoismallista peräti parimetrisen kierrätysteoksen.
Jokunen vuosi sitten yrittäjä Veikko Lesonen piti tuotekehityspalaveria JOTin väen kanssa. Kesken saunaillan Oulunsalossa Hylkykarin edustalla pintaan putkahti norppa.
– Se tuli varmaan katsomaan, miten otetaan luonnon asiat huomioon suunnittelussa, Lesonen sanoo.
Kokemuksesta tohkeissaan yrittäjä pyyhälsi pihaan Iin Kulttuurikauppilassa, missä Koivisto työskenteli ateljeessaan.
Taitelija hahmotteli toivomuksesta tarjolle useita erilaisia norppaversioita. Lesonen mieltyi yhteen niistä. Pieni, iloisesti evää vilkuttava pikkunorppa oli niin soma, että hän osti samantien pois koko monikymmenpäisen liudan. Veistosta jaetaan nyt ympäristöpalkintona.
Jalustalta arvoituksellisesti silmäilevän norpasta syntyy kohta kelluva muistutus. Pään pohjaksi on löytynyt valmis muovinen runko. Kunhan Koivisto muotoilee teosta muilla kierrätysmateriaaleilla, lapset pääsevät maalaamaan norppaa IlmastoAreenan aikaan työpajassa. Nimikilpailunkin voisi samalla järjestää.
Lopuksi iso pää ankkuroidaan kurkkimaan Iijoen sillanpieleen.
– Niin että se näkyy nelostiellekin, Koivisto ennakoi.
Tarinan norpalle kävi huonosti. Se löytyi vain parin viikon kuluttua paikallisen kalastajan pyydyksistä.
Lesonen suree sympaattista kaveria.
– Se oli niin leikkisä.
– Vähän ristiriitainen olo. Meillä on täällä juuri hieno valokuvanäyttely kalastajista, mutta norppienkin täytyy saada elää, Koivisto toteaa.
Lapset mukaan
IlmastoAreena Iissä 23.–24. elokuuta.
Maaseuturahastosta kolmelle vuodelle rahoitusta 600 000 euroa, josta Micropoliksen osuus on viisi prosenttia.
Avajaisiin tulee 1 500 iiläistä koululaista.
Perjantaina avataan isoa kuvaa ja lauantaina puhutaan kansalaisten arjesta.
Ohjelmassa muun muassa hiilineutraali musikaali lapsille, ilmastosankarit-pakopeli ja Lasse Heikkilän Metsä-elokuvakonsertti.
Uusiutuvaa biodieseliä käyttävät bussit ajavat Oulun linja-autoasemalta koko ohjelman ajan.