Oulu Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja Mauri Huhtala seisoo taannoin peratun Liesojan varrella Iissä. Metsää ojan ympäristössä on hakattu reunoja myöten. Suojapuustona törröttää muutamia lehtipuita.
Alue on noin hehtaarin laajuinen, ja sitä asusti lailla rauhoitettu kanahaukka. Sillä oli kaksi pesää hakkuualueella, enää ei yhtään. Hakkuu tuhosi molemmat.
Luonnonsuojelupiiri on tehnyt ilmoituksen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskukselle metsälain mukaisen arvokkaan elinympäristön tuhoamisesta ja kanahaukan pesämetsikön hävittämisestä.
Metsikön on hakannut Metsäliitto. Sen mukaan peratun ja paikoin konein oikaistun Liesojan ympäristö ei ole lain tarkoittama erityisen arvokas luontokohde. Haukan pesämetsikön hävittämiseen yhtiö ei ota kantaa, koska asia ei ole sen tiedossa.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Heikki Alatalo sanoo, että ojan varren hakkuut selvitetään. Ympäristökeskus tutkii pesien hävityksen.
Mauri Huhtalan mielestä kohde täyttää metsälain mukaisen erityisen arvokkaan elinympäristön vaatimukset.
"Ojan varsi on poikkeuksellisen rehevää ja monilajista lehtomaista kangasta. Se erottuu myös selkeästi muusta maastosta. Epäilyksettä avainbiotooppi", Huhtala sanoo.
Pesämetsikön hävittämistä ei hänen mielestään tarvitse edes selitellä. "Pesät on tarkastettu säännöllisesti vuosittain."
Huhtala sanoo tietävänsä, että arvokkaita luontokohteita tuhoutuu jatkuvasti eri puolilla maakuntaa. Kaikki niistä eivät tule välttämättä edes tietoon.
Tilanne mutkistuu
Jatkossa tilanne saattaa jopa pahentua entisestään. Lain mukaan metsäkeskuksen on maksettava arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisestä maanomistajalle ympäristötukea, mikäli siitä aiheutuu hänelle vähäistä suurempi taloudellinen menetys.
Vaihtoehtona töille joudutaan antamaan poikkeuslupa.
Metsäkeskuksen ympäristöpäällikkö Irmeli Ruokanen kuvaa tilannetta enemmän kuin kinkkiseksi.
"Kuusamon yhteismetsän tuore ympäristötukihakemus vie kaikki tukirahamme pahimmillaan kolmelta seuraavalta vuodelta. Muille rahaa ei riitä, ja tästä seuraa että joudumme antamaan isännille poikkeuslupia arvokkaiden luontokohteiden hakkaamiseen", Ruokanen sanoo.
Metsäkeskus ei voi toteuttaa myöskään luonnon monimuotoisuuden edistämishankkeita - samasta syystä. Rahaa ei ole.
Keskuksen rahoitusosuus on vajaat 200 000 euroa vuodessa. Pelkästään Kuusamon yhteismetsälle maksettavan tuen ensimmäinen erä on noin 500 000 euroa. Tuki maksetaan kolmessa erässä kymmenen vuoden aikana.