Iin kunnanhallitus käsitteli suopeasti 25.2. kahta isoa Iihin sijoittuvaa tuulivoimahanketta. Suunnitellut puistot ovat Suomen suurimpia ja myllyt korkeampia kuin missään muualla.
Käsityksen myllyjen korkeudesta saa, kun miettii, että napakorkeus (200 metriä) on samalla korkeudella kuin nykyisten myllyjen siiven nokka. Siivet tulevat viuhtomaan ylimmillään kolmessasadassa metrissä.
Osakeyhtiöt Ilmatar ja Megatuuli hakevat kaavoitusta yhteensä jopa 155 myllyn rakentamiselle, molemmat omille hankealueilleen. Tuulipuistot sijaitsevat Iijoen ja Hyryn kylän välisellä maa-alueella pois lukien asutus ja suojelualueet. Toteutuessaan myllyt näkyisivät useamman tuhannen iiläisen kodin pihalle.
Molempien toimijoiden hankkeet ovat joltain osiltaan maakuntakaavassa osoitetuilla alueilla. Voi todeta, että maakuntakaava on osin ohjannut tuulipuistojen sijoittumista, mutta kokoluokkaa ei yhtään. Tuulipuistojen koko on vähintäänkin yhtä tärkeä linjaus kuin se, mihin myllyt tarkalleen tulevat.
Iin kunnassa on vuosien mittaan ollut useita tuulivoimahankkeita. Koskaan ei ole kuitenkaan linjattu kokonaisuutta mihin ja minkä verran tuulivoimaa on järkevä rakentaa. Kaikki kaavoitukset on käsitelty ns. erillishankkeina.
Edellisen kerran Iin kunnanhallituksella oli 11.2. kokouksessaan Ilmatar Oy:n kaavoituspyyntö. Tuolloin kokousta ei saatu päätösvaltaiseksi, koska suuri osa hallituksen jäsenistä oli esteellisiä. 25.2. paikalle saatiin yksi varajäsen ja kokous oli juuri ja juuri päätösvaltainen. Kokouksen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja.
Esitin valtuuston edustajana kokoukselle toimintatapaa, jossa hallitus olisi jättänyt asian pöydälle. Tuulivoima rakentamisen nykytilasta olisi voitu käydä seminaari valtuustossa, jonne olisi kutsuttu hanketoimijat, edustajat esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liitosta, ministeriöstä, elystä ja avista ja muita asiaan perehtyneitä tahoja. Iiläisillä pitää olla aikaa päivittää tietonsa, osallistua ja lausua mielipiteensä asiasta.
Yritykset tekevät tietysti kaavoitusesityksensä täysin liiketaloudellisin perustein. Näitä samoja liiketaloudellisia hyötyjä pienemmässä mittakaavassa pääsee nauttimaan myös Iin kunta ja alueen maanomistajat hankkeen toteutuessa.
Taloudellisen hyödyn edessä ei pitäisi kuitenkaan olla täysin housut kintuissa. Muita seikkoja, kuten melu, näkymä, luonto tai maisema-arvoja on hahmoteltu maakuntakaavassa, mutta tässä vaiheessa yhtiöiden tarjoamat eurot ovat huomattavasti kiinnostavampaa luettavaa.
Kun Iijoki valjastettiin, tuskin silloinkaan osattiin antaa arvoa lohelle, jokimaisemalle tai virkistykselle. Vaikka tuulipuistoille kaavoitettavat alueet on pääosin asumatonta korpea, nykyaikana pitää päätöksenteossa ottaa huomioon isojen puistojen vaikutukset luontoon, ihmisiin, maisemaan, jopa kulttuuriin.
Toimijoiden hankkeet ansaitsisi paremman päätöksentekoprosessin. Tuulivoima on hyvä, päästötön energiamuoto. Sillä on parhaat mahdollisuudet kasvaa edelleen, jos yhtiöt pitäytyisivät paremmin maakuntakaavassa ja jollain tavalla hyväksytyssä kokoluokassa. Lienee kaikkien etu, että mahdollisesti joskus valmistuvilla myllyillä olisi yleinen hyväksyntä niin Iissä kuin muualla maakunnassa.
Ilkka Pakonen
kunnanvaltuuston 1. vpj. (kesk.)
Ii
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.