Kunnan terveyskeskussairaala on saanut vihdoin kovasti kaipaamaansa lisätilaa. Vaikka potilaspaikat eivät uudisrakennuksen ja entisten tilojen peruskorjauksen myötä lisääntyneetkään, ovat hoitotyön puitteet kohentuneet entisestään selvästi, sairaalan ylilääkäri Marjatta Kihnilä ja osastonhoitaja Sirpa Jääskeläinen arvioivat.
He eivät olisi panneet pahakseen, vaikka sairaalaa olisi laajennettu enemmänkin.
Valtaosa terveyskeskussairaalan asiakkaista on pitkäaikaishoidettavia ja erikoissairaanhoidosta Oysistä tai Oulun Diakonissalaitokselta jatkohoitoon tulevia vanhuksia.
Laajennuksen myötä potilaat ovat saaneet muun muassa lisää oleskelu-, saniteetti- ja peseytymistiloja, jotka olivat aiemmin ahtaat ja epäkäytännölliset. Nyt tilaa ja kapasiteettia on niiltä osin riittävästi. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat asiakkaat pääsevät nyt itse wc-tiloihin, kun aiemmin se ei ilman apua onnistunut.
Myös hoidolliset olosuhteet paranivat. Kihnilän mukaan tärkeää oli saada potilashuoneisiin hoidon kannalta tärkeitä laitteita ja happijärjestelmä. Uutta sairaalassa ovat myös erillinen fysioterapiatila ja saattohoitohuone.
Vaikka olosuhteet ovat kohentuneet merkittävästi, parannettavaakin jäi.
"Potilashuoneet ovat edelleen yhtä ahtaita kuin ennenkin", Sirpa Jääskeläinen toteaa. Useimmat potilaat ovat raskaasti hoidettavia tarviten avukseen yleensä kaksi hoitajaa, Jääskeläinen jatkaa.
Vanhushuolto kaipaa
lisäkapasiteettia
Potilaspaikkoja Iin vanhushuolto kaipaisi kipeästi lisää. Sairaalassa on virallisesti 27 hoitopaikkaa, mutta käytännössä hoidettavia on koko ajan yksi enemmän. Lisäksi iiläisvanhuksia hoidetaan Oysissä ja ODL:lla. Kihnilä näkisi heidät mieluummin kunnan omassa sairaalassa.
"Se on kunnalle kustannustekijä. Erikoissairaanhoito tulisi edullisemmaksi, jos potilaita voitaisiin hoitaa omassa sairaalassa. Veromarkatkin jäisivät omaan kuntaan."
Lisätilan tarve korostuu tulevaisuudessa suurten ikäluokkien tullessa potentiaaliseksi asiakaskunnaksi. Ennusteen mukaan vanhusmäärä lisääntyy Iissäkin merkittävästi. Kunta on parhaillaan tekemässä vanhustyön strategiaa. Jo nyt tiedetään, ettei vanhustenhoito voi tukeutua sairaalaan samassa mitassa kuin tähän asti.
"Kotisairaanhoitoa on tehostettava. Toisaalta pitää huolehtia vanhusväestön toimintakyvystä muun muassa kuntouttamalla, jotta he selviävät kotona mahdollisimman pitkään", Kihnilä korostaa.
Sairaalan mittavampi laajennus olisi tiennyt Iin kunnalle isompaa rahanmenoa. Siihen ei ollut edellytyksiä, varsinkin kun kunta joutui maksamaani työn kokonaan omasta pussistaan. Tarkoitukseen kyllä anottiin rahaa valtiolta, mutta tukea ei herunut.
Uhkana
hoitajapula
Tulevaisuudessa Ii joutuu monen kaltaisensa kunnan tavoin varautumaan myös orastavaan hoitajapulaan. Jo nyt siitä on saatu esimakua, kun kesälomittajien löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Vakituisiin virkoihin ja toimiin, joita terveyskeskussairaalassa on 17 kokonaista ja puolikas päälle, on kuitenkin vielä riittänyt työntekijöitä. Tosin henkilöstö pitää työntekijämäärää liian pienenä.
"Laajennus toi lisää pinta-alaa, joten yksi työntekijävakanssi oli siirrettävä kokonaan siivoukseen. Se on pois hoitotyöstä. Ainakaan vielä sitä ei ole kompensoitu", Sirpa Jääskeläinen sanoo.