Satakarin saaressa Iin edustalla on meneillään erikoinen savotta. "Motokuskille neuvoin tekemään kaiken päinvastoin kuin on opetettu", kertoo suojelubiologi Päivi Virnes Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalveluista ja määrittelee urakan luomusavotaksi.
Kyseessä ei siis ole päätehakkuu, vaan Metsähallitus ennallistaa parhaillaan Satakarin metsiä ja hakamaita. Satakarin saarella on paikallisesti arvokkaita perinnemaisemia, hakamaita ja ketoja. Saari on vanha orilaidun, jossa laidunnus päättyi 1980-luvun alussa.
"1950-luvun lopulla saaren keskiosa hakattiin sileäksi", Virnes kertoo. Luontaisesti kasvaneen lehtimetsän tilalle istutettiin havupuustoa. "Maankohoamisrannikon saarille mäntyvaltaisia metsiä kehittyy vasta 500-600 vuoden jälkeen", Virnes selittää puulajin valinnan epäsopivuutta nuorelle saarelle.
Tämä on helppo uskoa vilkaisemalla viereistä Röyttää, joka samanikäisenä mutta luontaisesti kehittyneenä saarena on vielä selvästi lehtipuuvaltainen.
"Satakari oli täysin läpitunkematonta", Virnes kuvaa tilannetta ennen savotan alkua. Nyt saaren keskiosista poistetaan istutettua havupuustoa, jotta metsät saataisiin palautettua lehtipuuvaltaisiksi.
Täysin mäntyvaltaisilla osilla metsään pyritään luomaan hakkuilla luonnonmetsää jäljittelevää puuston erirakenteisuutta sekä lisäämään lahopuustoa.
Laiduneläimiä
etsitään
Haka-alueille on varttunut laidunnuksen loppumisen jälkeen puustoa ja pensaita. Istutusmännikössä työskentelee monitoimikone, mutta hakamaita raivaavat Metsähallituksen metsurit keveämmillä välineillä.
Poistettu puusto kuljetetaan jäätietä mantereelle. "Se on pieniläpimittaista puuta, mutta myynnillä saadaan katettua neljännes urakan kustannuksista", Virnes arvioi. Satakarin savotta on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman Metson toteutusta, ja loput kustannuksista tulevat Metsolle osoitetuista rahoista.
Koko urakan kustannukset eivät vielä ole selvillä, mutta Virneksen mukaan puhutaan joka tapauksessa kymmenistä tuhansista euroista.
"Hakamaita on Pohjois-Pohjanmaalla vähän, noin 60 hehtaaria", Virnes selittää syytä savottaan ryhtymiselle. Kun työ on Satakarissa päätöksessä, saadaan tähän lisätä 17 hehtaaria. Nyt on valmiina kuusi hehtaaria.
Metsähallitus osti maa-alueen Iin seurakunnalta muutama vuosi sitten nimenomaan luonnonsuojelutarkoituksiin.
Hakamaat eivät pysy kauaa avoimina ilman eläimiä, ja laidunnus olisikin tarkoitus aloittaa jo ensi kesänä. "Hevosia, lampaita, lehmiä, sonneja", luettelee Metsähallituksen valvoja Keijo Mild sopivia laiduneläimiä.
Sopimuksia eläimistä ei ole vielä tehty, joten Mild käyttää heti tilaisuutta hyväkseen kertomalla, että soittamalla hänelle numeroon 020 564 6654 voidaan alkaa työstää vuokrasopimusta. Metsähallitukselta löytyy apua eläinten kuljettamiseen, ja Virnes muistuttaa vielä päätoimisen viljelijän saavan perinneympäristöjen hoitoon erityisympäristötukea.
Satakari on Naturassa, mutta maihinnousukieltoa ei saarelle tule. Mild vakuuttaa, että saaren hiekkarannat ovat vastaisuudessakin iiläisten käytössä.
