Ii
Iin rantayleiskaavasta on tehty hallinto-oikeudelle 24 valitusta. Yleisin valituksen syy on rakennusoikeuden vähyys tai sen puuttuminen kokonaan joltakin tilalta. Yleisiä suunnitteluperiaatteita vastaan ei kenelläkään ollut mukisemista.
Kunnanvaltuusto hyväksyi Iin merenrannikkoa, saaria ja osittain jokisuualuetta koskevan kaavan viime huhtikuussa. Hallinto-oikeudelle tehtyihin 24 valitukseen on pyydetty kunnalta vastineita ja niitä käsitellään tänään kunnanhallituksessa.
Kaava on ollut suururakka, joka periaatteessa olisi nyt valmis. Koska suunnitteluperusteita vastaan ei tehty valituksia, hallinto-oikeus jatkossa hyväksynee kaavan pääpiirteissään ja kumoaa sen korkeintaan valituksenalaisilta osilta.
Kaavaa odotellessa rantarakentaminen on ollut Iissä aika tavalla pysähdyksissä. Nykyinen luonnonsuojelulaki vaatii kaikelle rantarakentamiselle kaavallisen tarkastelun.
Rantaviivaa nyt kaavoitettavalla alueella on 180-250 kilometriä riippuen siitä, miten rantaviiva määritellään. Kyse on erittäin matalasta rannikosta ja tarkkaa, absoluuttista mittaa ei voi määritellä, koska veden korkeuskin vaihtelee melkoisesti. Yksi tärkeimmistä yleiskaavassa määriteltävistä seikoista onkin juuri se, kuinka lähelle rantaviivaa saa rakentaa.
"Alin rakennuspaikan korkeustaso, mihin uusia rakennuspaikkoja on osoitettu, on N60 plus 1,80 metriä", kertoo maanrakennusinsinööri Markku Vitikka. Käytännössä se merkitsee suurin piirtein samaa kuin 1,80 metriä päälle keskimääräisen merivedenkorkeuden. Rakennuspaikan keinotekoista pengertämisiä ei hyväksytä, koska se on helposti liian näkyvää ja pilaa maiseman.
Iin alueen merenrannikko on rakennettu tiheästi ja suurimmaksi osaksi 1970-80 -luvuilla. Loma-asumuksia alueella on noin tuhat ja tiluksia vielä enemmän. Yleiskaavan avulla jatkorakentaminen halutaan tehdä suunnitelmallisesti ja turvata myös muut arvot, mitä rantojen käyttöön liittyy.