Iin Olhavassa sijaitsevan korkean moreeniharjun, Keelaharjun, etelärinteellä on kahden viikon ajan tehty arkeologista koetutkimusta. Oulun yliopiston arkeologit ovat avanneet noin 100 yhden neliömetrin kokoista koeruutua alueella.
Alueelle suunnitellaan soranottoa.
Koska Keelaharjun laella on runsaasti ihmisen muinoin tekemiä rakennelmia, kuten kivistä tehtyjä röykkiöhautoja ja noin 50 rakkakuoppaa, oli syytä epäillä, että lähistöllä on myös muinainen asuinpaikka.
Terassittain laskeutuvan harjunlaidan ylimmältä tasanteelta ovat arkeologit jo 25 vuotta sitten löytäneet toistakymmentä hiekkaan kaivettua kuoppaa, joita on arveltu hirvieläinten pyyntikuopiksi.
Ensimmäisen koetutkimusviikon aikana ei 15 hengen kaivausryhmä löytänyt muuta varmaa merkkiä ihmisen toiminnasta alueella kuin hajonneen lieden. Sen yhteydestä ei tavattu asuinpaikan ajoitusta valaisevia löytöjä.
Kun tutkimusta laajennettiin saman tasanteen itälaidalle, epäedulliselta vaikuttavalle alueelle, löytyivät ensimmäiset varmat merkit asuinpaikasta: kourallinen kvartsi-iskoksia. Tutkimukset on nyt keskitetty tämän alueen ympärille.
Lisäksi on avattu samalla tasanteella pari soraan kaivettua kuoppaa ja ne ovat varmistuneet pyyntikuopiksi.
Tutkimuksen johtaja, arkeologian lehtori Pentti Koivunen Oulun yliopistosta toteaa, että Keelaharjun irrallisilta vaikuttavat arkeologiset löydöt ovat muodostamassa kiinnostavan kokonaisuuden.
Hirvieläinten pyyntiä varten kaivetut kuopat tuottivat saaliin, se käsiteltiin läheisellä asuinpaikalla ja ylijäämä varastoitiin harjun laelle rakennettuihin kellareihin eli rakkakuoppiin.
Asutusta paikalla on ollut ilmeisesti pitempään, sillä harjun laelle on rakennettu myös hautoja. Tällä hetkellä ei tiedetä kokonaisuuden ikää, mutta maannousuilmiön perusteella se voisi olla noin 5000 vuotta vanha.