Iijoen suulla olevat lohen rysäkalastus eli regalepaikat siirtyivät valtiolta Iin kalastuskuntien omistukseen vuoden vaihteessa. Se merkitsee, että ammattikalastajat hankkivat nyt yhdestä paikasta sekä regalepaikat että pyyntiluvat. Aikaisemmin heidän piti maksaa kahteen paikkaan: pyyntipaikkojen vuokrista valtiolle ja luvista kalastuskunnalle.
Iiläinen kalastaja Marko Kantola pitää omistajanvaihdosta kalastajan kannalta yksinkertaistavana ja helpottavana. Ratkaisu, että Pohjois-Iin ja Etelä-Iin kalastuskunnat ostavat hallintaansa kalastuspaikat, on kalastajien mielestä hyvä.
"Ainakaan minä en missään nimessä olisi halunnut ostaa niitä itse, koska tämä ala on niin epävarma. Parempi vuokrata oikeudet kuin investoida niihin rahaa lopullisesti", Kantola toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriö suhtautui vielä toista vuotta sitten torjuvasti regalepaikkojen myyntiin.
Järkisyyt voittivat
Iin kalanhoitotoimikunnan puheenjohtaja Risto Tolonen arvelee, että muutoksen syynä on ollut järkisyiden voittaminen ja ilmeisesti halu luopua vanhoista omistuksista.
Regaleja on Iijokisuulla ollut 1960-70-luvuilla parhaimmillaan nelisenkymmentä. Nyt niitä siirtyi kalastuskunnille yhteensä 17, joista 14 on Etelä-In kalastuskunnan alueella ja kolme Pohjois-Iin kalastuskunnan alueella. Etelä-Iin kalastuskunta maksoi paikoista 25 000 euroa, Pohjois-Iin 5 000 euroa. Kaikki paikat eivät ole kalastuskelpoisia maannousun takia.
Tolonen sanoo, että kalastuskunnilla ei olisi ollut varaa kauppoihin, mutta jakokunnat tulivat apuun. Kalastuskuntien jäsenet olivat yksimielisesti kauppojen takana.
Marko Kantola on vuokrannut kahdeksan paikkaa yhdessä kolmen muun ammattikalastajan kanssa.
Etelä-Iin alueella on kaikkiaan kuusi ammattikalastajaa, pohjoisessa yksi. Kalastuskunnat pitävät lähtökohtanaan, että paikat vuokrataan ensisijaisesti ammattikalastajille.
Hylkeistä ainainen riesa
Regalien hinta ei ole muuttunut kalastajalle, vaikka vuokraaja on vaihtunut. Paikat vuokrataan viisivuotiskausiksi. Edellinen päättyi viime vuonna.
"Kaikki maksut ovat tietysti tässä tilanteessa liikaa, mutta saapahan maksaa yhteen paikkaan. Meille jokainen vuosi on ollut tulojen kannalta edellistä huonompi. Valtiolta on 50 000 euroa saamatta hyljevahinkokorvauksia, eli luvatusta summasta on 80 prosenttia saamatta", Kantola valittaa.
Hänen mukaansa hylkeiden aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Viime syksy oli kaikkein pahin. Tolonen lisää, että hylkeet uskaltautuvat nykyään Iijokeen saakka, ja oppivat entistä taitavammin ryöstämään rysiä.
Kantola ja Tolonen kertovat, että kaltereilla varustetut niin sanotut hylkeenkestävät pyydykset eivät ole tehonneet eivätkä siihen päälle kehitellyt omat keksinnöt. Tietysti hylkeenkestävät rysät ovat tavallisia paljon kalliimpia.
"Jos hylje ei pääse pyydyksen sisälle, se rikkoo sen ja sitten pääsee", Tolonen sanoo.