Ylisiirrot ovat kalateitä todellisempi ja varmempi tapa palauttaa lohi Iijokeen. Tätä mieltä ovat Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat.
Kalastuskuntien puheenjohtaja Risto Tolonen sanoo, että kun kalatie rakennetaan, niin kaikki kalat eivät siihen nouse. Ja jos yhden voimalan kalatie ei toimi, koko järjestelmä on hänen mielestään susi.
Uumajajoella Ruotsissa on toimiva kalatie, mutta siellä voimalan ohittaa kalastuskuntien hankkimien tietojen mukaan kuitenkin vain noin 35 prosenttia nousulohista. Tämä tarkoittaisi sitä, että tuhannesta Iijokisuun lohesta Iijoen kaikkien viiden voimalan ohi kalateiden kautta pääsisi ainoastaan viisi.
Uumajajoelle rakennetaan toista kalatietä, mutta kukaan ei tiedä, millaisia tuloksia kahdella kalatiellä saavutetaan, Tolonen huomauttaa. Myös Kemijoen Isohaaraan suunnitellaan toista kalatietä.
Tolosen mukaan lohien siirroilla voimaloiden ohi varmistetaan niiden pääsy lisääntymisalueille aina sen latvoille saakka. Ylisiirrot ovat myös kalateitä huomattavasti taloudellisempi tapa lohen palauttamiseksi Iijokialueelle.
"Ylisiirtoja voidaan toteuttaa välittömästi. Kalateihin voi palata kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, jos niitä silloin vielä tarvitaan."
Omaehtoinen nousumahdollisuus oltava
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen projektipäällikön Anne Laineen mielestä Uumajajoen kalatien alhaista voimalaitoksen ohittavien lohien määrää ei pidä yleistää koskemaan kalateitä yleensä.
Syynä Uumajajoen pieneen prosenttiin ei hänen mielestään ole se, etteivätkö kalat kalatiehen löytäisi. Kyse on siitä, että valtaosa kaloista ui voimalaitoksen alakanavaan, eikä sen alapäähän yhtyvään vanhaan jokiuomaan, joka johtaisi ne yläpään säännöstelypadolla olevaan kalatiehen, hän selvittää.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Panu Orell
on sitä mieltä, että jos Iijokeen halutaan palauttaa luonnonlohikanta, kalatiet ovat silloin välttämättömiä.
"Aidon luonnonkierron aikaansaamiseksi lohilla tulee olla myös omaehtoinen nousumahdollisuus", Orell korostaa.
Nousuvietti usein puuttuu
Orellin mielestä myös ylisiirrot ovat keino lohen luonnonkierron palauttamisessa. Ne ovat Iijoellakin tarpeen poikaskannan synnyttämiseksi latvavesille esimerkiksi silloin, kun kalateitä ei ole vielä rakennettu.
"Menetelmien on hyvä olla käytössä samanaikaisesti", hän huomauttaa.
Kaikissa kalateissä on Orellin mukaan omat ongelmansa ja rajoitteensa, mutta myös myös hyvin toimivia kalateitä maailmalta löytyy.
"Monesti ihmetellään, miksi lohet eivät kalateihin nouse. Se on kuitenkin monessa tapauksessa tavallaan luonnollista, koska yksinkertaisesti ei ole kaloja, joilla olisi vietti vaeltaa kalateiden yläpuolisiin vesiin."
Useimpien Suomen kalateiden toimivuudesta ei ole tarkkaa tietoa.
Orell sanoo, että seuranta on yleensä jäänyt vähälle, koska siihen ei ole riittänyt kalateiden rakentamisen jälkeen enää rahoitusta.