Ii­läi­set nuoret menevät Brys­se­liin pu­hu­maan EU-ko­mis­siol­le il­mas­to­asiois­ta – "Aika no­peas­ti tie­sim­me, mitä me ha­luam­me sanoa"

Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat iiläiset nuoret menevät puhumaan EU-komissiolle ja sen tuoreelle puheenjohtajalle Ursula van der Leyenille, mitä heidän mielestään asioille pitäisi tehdä.

Jere Viinamäki (vas.), Joonas Veijola ja Iina Loukusa pitävät torstaina puheen EU-komissiolle Brysselissä. Puhe osoitetaan komission puheenjohtajalle Ursula van der Leyenille.
Jere Viinamäki (vas.), Joonas Veijola ja Iina Loukusa pitävät torstaina puheen EU-komissiolle Brysselissä. Puhe osoitetaan komission puheenjohtajalle Ursula van der Leyenille.
Kuva: Jukka Leinonen

Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat iiläiset nuoret menevät puhumaan EU-komissiolle ja sen tuoreelle puheenjohtajalle Ursula van der Leyenille, mitä heidän mielestään asioille pitäisi tehdä.

Iin Alarannan koulun kuudesluokkalainen Jere Viinamäki, Valtarin koulun yhdeksäsluokkalainen Joonas Veijola ja Iin lukion kakkosluokkalainen Iina Loukusa pääsevät torstaina pitämään Brysseliin EU-komissiolle kymmenen minuutin puheen siitä, mikä heitä huolestuttaa tulevaisuudessa ja mitä asioille pitäisi tehdä.

Iin lukion opettaja Henna Anunti kertoo, että nuoret tuovat asioita esille positiivisuuden kautta. He eivät ole ahdistuneen oloisia.

– He ovat paremminkin aktiivisia, toimeliaita nuoria, jotka oikeasti ja konkreettisesti omassa arjessa ja elämässä tekevät ilmastotekoja. Ja he käyttävät mahdollisuuksia vaikuttaa silloin, kun mahdollisuuksia heille annetaan. Näillä perusteilla nämä nuoret valikoituivat tälle reissulle, Anunti selventää.

Puhe niin arvovaltaisille ihmisille jännittää hieman Viinamäkeä.

– Asiaa ei ollut hankala löytää. Aika nopeasti tiesimme, mitä me haluamme sanoa, Viinamäki pohtii.

Veijolakin on etukäteen ehtinyt tutkailla ja muokata puhetta siten, että siihen ei tule ylimääräisiä tökkäyksiä kesken kaiken. Puhe rakentuu siten, että Viinamäki aloittaa, Veijola jatkaa ja Loukusa päättää.

– Puhe kasvaa siten, että ensin puhutaan yksilöiden teoista ja peloista. Ilmastonmuutos on suuri huolenaihe lapsille ja nuorille. Lopuksi minä kerron, millaisia Euroopan ja maailmanlaajuisia yleisiä tekoja tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Loukusa selventää.

Henkilökohtaisesti Veijolaa huolestuttaa lasten tulevaisuus. Suomessakin saattaa puhdas vesi tai ruoka loppua. Kaikki kolme haluavat päättäjien kiinnittävän huomiota tulevaisuuden sukupolviin.

– Haluamme päättäjien kiinnittävän huomiota siihen, että meidät nuoret otettaisiin mukaan päätöksentekoon, koska jossain vaiheessa päätöksenteko siirtyy meille. Saisimme olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta, Loukusa miettii.

Iin kunnassa on tehty vaikuttavia toimia. Loukussa tuo puheessaan esille vuonna 2017 kunnan voittaman energia- ja ilmastopalkinnon. Se on esimerkki ja asia, jonka suurin osa iiläisistä ja nuorista tietävät.

– Vaikka kysymyksessä on pieni kunta, asia on noteerattu Suomessa ja Euroopassakin. Se on sellaista esimerkkijohtamista, joka myös kannustaa nuoria. Nuorilla on motivaatiota toimia itsekin, Loukusa sanoo.

Veijola kertoo esimerkin omasta koulustaan, jossa järjestäjä seuraa lämpöpattereiden olevan oikeassa lämpötilassa ja koulussa pyritään vähentämään biojätettä.

– Ylipäätään koululla pyritään säästämään energia. Meillä oli myös ilmastoviikko, jolloin kävimme keräämässä roskia luonnosta ja kävimme tutustumassa aurinkoenergiajärjestelmiin Micropoliksessa, Veijola sanoo.

Ja rahallisesti siitä määrästä, mikä koulussa pystytään erilaisilla toimilla säästämään vettä, sähköä, lämpöä ja energiaa, puolet päätyy koulun omaan käyttöön. Opiskelijat itse ovat myös niiden käytöstä olleet päättämässä.

– Toki se näkyy myös opetuksessa. Esimerkiksi se, miten ilmastoasiat vaikuttava joka asiaan. Se on lähes kaikissa oppiaineissa mukana, Loukusa selventää.

Nuoret iiläiset katsovat, että vastaavanlaisia tilaisuuksia pitäisi järjestää enemmänkin. Nyt monipäiväisessä tapahtumassa iiläiset edustavat nuoria.

– Tilaisuuksissa voisi olla enemmänkin nuoria muualta maailmasta. Näin saataisiin ideoita enemmänkin, Veijola sanoo.

Iin kunta loistaa ilmastotoimillaan

Ii tavoittelee 80 prosentin hiilidioksidipäästövähennystä vuoteen 2020 mennessä, joka on jopa 30 vuotta EU:n ilmastotavoitetta ripeämpi.

Onnistuneen energia- ja ilmastotyön tuloksena Ii on noussut valtakunnan kärkeen puolittamalla hiilidioksidipäästönsä vuosien 2007–2016 aikana.

Vähähiilisyyden tavoittelussa fossiilisia raaka-aineita korvataan uusiutuvilla energialähteillä ja materiaalivirtoja käytetään aikaisempaa tehokkaammin.

Päästövähennys (2007–2015) 49 500 000 kg hiilidioksidia vastaa noin 4 500 iiläisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Taloudellisten säästöjen lisäksi Iin kunnan energia- ja ilmastotyöllä monipuolistetaan alueen elinkeinoja ja edistetään kestävää hyvinvointia.

Projekti voitti Euroopan komission RegioStars 2017 -kilpailun ilmastonmuutos-kategorian.

Kunta on yksi Suomen ympäristökeskuksen Kohti hiilineutraalia kuntaa – hankkeen jäsenistä (HINKU) ja sitoutunut työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen 2017–2025 mukaiseen säästöön.

Iin kunta valittiin 2016 jäseneksi FISU (Finnish Sustainable Communities) verkostoon, jonka jäsenet tavoittelevat hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2017 Ii valittiin mukaan Cirwaste kiertotalouden edelläkävijä verkostoon, jonka tavoitteena on kierrättää vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntää vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä materiaalina sekä vähentämällä jätemäärää vuoden 2000 tasolle.

BBC julkaisi Twitterissä ja Facebookissa viime keväänä videon, joka hehkuttaa Iitä johtavana ilmastotoimijana Euroopassa.