Iin Haminaan kohdistunut saneerausprojekti jakaa iiläisiä. Osa haminalaisista on tuohtunut suunnitelmasta poistaa vanhat ilmajohdot ja sähköpylväät sataman alueelta. Toinen puoli alueen asukkaista poistaisi tarpeettomat johdot ja pylväät katukuvasta ylimääräisten kustannusten vuoksi.
Sähköjohtojen uusiminen on osa EU:n aluekehitysrahaston rahoittamaa hanketta, joka pitää sisällään myös muun muassa alueen tienpintojen laskemisen ja kunnostamisen, sadevesiviemäröinnin rakentamisen ja vesi- sekä viemäriverkoston uusimisen. Saneerausprojekti valmistunee vuoden 2011 loppuun mennessä.
Ilmajohtojen puolesta taisteleva haminalainen Pétja Siltaoja painottaa, että vanhat johdot ovat osa asuinalueen historiallista kulttuuriympäristöä, ja että tämän vuoksi ne tulisi säilyttää, vaikka ne poistuvatkin käytöstä.
"Ilmajohdot ovat yleisestikin häviämässä sukupuuttoon koko Suomesta, minkä johdosta yhä jäljellä olevien ilmajohtojen kulttuuriarvo korostuu", Siltaoja perustelee kantaansa.
Ilmajohtojen katoaminen Suomen maaseudun maisemasta on noussut uutisaiheeksi viime aikoina useassa tiedotusvälineessä. Sähköyhtiöt ovat alkaneet poistaa puupylväiden varaan rakennetuista sähkölinjoista ja korvata ne maakaapeleilla.
Muun muassa Vattenfall vaihtaa ilmajohtoja maakaapeleihin 1 500 kilometrin vuosivauhtia. Iin Haminan sähköjohdot ovat Iin Energia Oy:n omaisuutta.
Museovirasto
ei ota kantaa
Museovirasto lukee Iin Haminan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi yhdessä muun muassa Vanhan Rauman ja Vanhan Porvoon kanssa. Lisäksi suuri osa Iin Haminaa on suojeltu suojelukaavalla. Epäselvää on, kuuluvatko ilmajohdot pylväineen suojelukaavan piiriin.
Museovirasto ei vielä ota kantaa riitaan. Virasto kuitenkin toivoo, että vanhat ilmajohdot saisivat pysyä paikoillaan edes osassa Suomessa uusittavista kohteista, sillä ne ovat osa käsityöläistaidon historiaa.
Rakennushankkeen vastuuhenkilö ja Iin tekninen johtaja Markku Vitikka haluaa ensin kuulla Museoviraston virallisen mielipiteen ilmajohtojen säilyttämiseen. Vitikan puolesta johdot voidaan säilyttää, jos haminalaiset näin päättävät.
"Rakennustyöt alkavat kesäkuun lopulla. Pylväät poistetaan rakennustöiden yhteydessä, jos ne ovat lähteäkseen ja jos ne estävät rakennustöitä", Vitikka kommentoi.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseokaan ei anna vielä mielipidettä ilmajohtojen ja pylväiden suojelemiseen.
Tähän mennessä neuvotteluja on käyty vain alueen arkeologisista kaivauksista. Maakuntamuseo aikoo kuitenkin osallistua suunnitteilla olevaan EU-hankkeen ohjausryhmään.
"Kyllähän käytöstä poistettuja johtoja voi jättää paikoilleen, mutta sitä ennen täytyy sopia, kuka niistä pitää huolta", Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Pasi Kovalainen muistuttaa.
Projekti pelastaa rakennuksia
Haminalainen Pétja Siltaoja on muilta osin kiitollinen rakennushankkeesta.
"Kadut ovat olleet huonossa kunnossajo kymmenien vuosien ajan. On mahtavaa, että kunta on viimeinkin saanut rahoituksen vanhan satama-alueen kunnostukseen."
Sadevesiviemäreiden kaivu ja tienpinnan madallus on tärkeää alueen historiallisten rakennusten säilyttämiseksi. Tällä hetkellä tien sulamis- ja sadevedet ovat kulkeutuneet rakennusten seinustoille ja jopa alle.