Tänä vuonna hyvään esikouluikään päässeen iiläisen Iik-festivaalin festivaalijohtaja Antti Näyhä muistelee vielä ihmeissään paria ensimmäistä festivaalia.
"Näytöksissä taisi olla talkooväkeä enemmän kuin maksanutta yleisöä."
Mutta näinhän se yleensä menee. Alussa tunnustellaan ja ihmetellään. Ja sitten kun myönteinen sana alkoi levitä, löytää suuri yleisökin tiensä Iin työväen- tai Iikin tapauksessa yöväentalolle.
"Olemme suoraan sanoen aika ihmeissämme - saamme lipputuloja sen verran, että tapahtuma pyörii omillaan taloudellisesti. Moni tulee tänne meiningin vuoksi. Ei välttämättä edes tiedä, mitä elokuvia näytetään eikä välttämättä ole edes kauhuelokuvien harrastajia. Mikä on pelkästään hyvä juttu."
Festivaalijohtaja Näyhä on yhtä positiivisen ihmeissään siitä, että myös lähes kaikki alkuperäiset puuhaihmiset ovat pysyneet kelkassa mukana.
Ii pysyy, mono väistyy
Taiteellisen johtajan paikalta festivaalivastaavaksi siirtynyt Antti Näyhä vakuuttaa Iikin pysyvän jatkossakin hyvin rajalliset puitteet tarjoavalla Iin työväentalolla.
Siirto esimerkiksi Ouluun ei välttämättä lisäisi kauhuleffojen katsojia. Menneet viisi vuotta ovat osoittaneet, että Iin sopivan kolkko ja kotoisa työväentalo sopii paremmin kuin hyvin marraskuisen kauhutapahtuman puitteiksi.
Ja kun bussit kulkevat Iistä Ouluun kauhuöiden päätteeksi, niin tuskin kellään on suurempia esteitä harrastaa maakuntamatkailua hyytävän kauhun siivittämänä.
"Yksi motivaatio tähän hommaan tulee siitä, että nautin tästä paikasta. Tuolla konehuoneessakin tuntee olevan historiallisessa paikassa. Ja kun vanhalla projektorilla saadaan elokuvat näkymään hyvin ja toivottavasti vielä kuulumaankin hyvin, niin täällä on hyvä jatkaa."
Kuulumistoive liittyy siihen, että Iin työväentalo siirtyy kertaheitolla monoäänestä monikanavaiseen surround-ääneen, joka saa tulikasteensa Iikin avajaispäivänä. Mutta aitoja 35-millisiä filmikeloja pyörittävästä komeasta projektorista Iissä ei hevin luovuta.
"1950-luvun tekniikka on pienellä rasvauksella ja parilla varaosavaihdolla toiminut aivan loistavasti. Tällaiset vanhat koneet ovat parempia kuin monet nykyajan vehkeet.
Bergman ratkaisi paljon
Ruotsalaisen Ingmar Bergmanin kuolema ohjasi kertaheitolla Iissä järjestettävän tämänvuotisen Iik-festivaalin ohjelmiston uomiinsa.
"Kun Bergman kuoli, niin mieleen tuli idea, että hän on tehnyt pari elokuvaa, jotka ovat kauhuun päin kallellaan. Sattui jopa niin, että eniten kauhuelokuvaksi mielletystä Suden hetkestä löytyi Ruotsista harvinainen, yleensä nähtyä elokuvaa pidempi versio."
Ohjaajamestarin kauhuklassikon löytyminen ratkaisi kertaheitolla myös mykkäfilmiprobleeman.
"Suden hetken rinnalle ehdottoman hyvän kaveri on Victor Sjöströmin Ajomies - toinen ruotsalaisklassikko, joka oli myös Bergmanin oma suosikki", Näyhä sanoo.
Bergmanin Suden hetken harvinainen pitkä versio nähdään festivaalien jälkeen heti sunnuntaina myös Oulussa Studion erikoisnäytöksessä.
Yhteistyö auttaa pieniä
Oulun elokuvakeskus on ollut Iikin järjestäjäorganisaatiolle eli Iikkuvat ry:lle erinomainen yhteistyökumppani samoin kuin muut alan festivaalit: Iikin tavoin "pitempään" toiminut helsinkiläinen Night Vision ja uudemmat tulokkaat eli joensuulainen Cinemare ja turkulainen Hurme.
Yhteistyön avulla kustannuksia voidaan leikata ja kauhun ilosanomaa saadaan laajempaan levitykseen.
"Joka vuosi noin puolet ohjelmistosta on Night Visionin maahantuonteja. Heidän leffat ovat usein sellaisia harvinaisuuksia, että tuntuisi suorastaan rikolliselta olla näyttämättä niitä Iissä", Antti Näyhä sanoo.
