Oulujoen Merikosken kalatien onnistuminen on herättänyt toiveet niiden saamisesta Iijokivarteenkin. Muutaman vuosi sitten Iijoen kalatiet selvitettiin perusteellisesti ja jätettiin hautumaan. Nyt jokivarren kalastajat ovat heränneet toivomaan niiden toteuttamista.
Iijoki olisi monin verroin parempi ottamaan vastaan nousulohen kuin aikanaan legendaarinen Oulujoki. Ei riitä, että rakennetaan kalatiet voimalaitosten ohittamiseksi, vaan ennen vaelluskalan tuloa pitäisi olla edellytykset kunnossa.
Metsähallituksen kalastusmestari Pirkko-Liisa Luhta arvioi, että Iijoki on kunnostettu noin kahdelta kolmasosaltaan sellaiseksi, että lohi pystyy yläjuoksulla lisääntymään. Kaloille pitää olla riittävästi soraikkoja, jonne ne voivat laskea mätinsä säilymään talven yli elinkelpoisina. Muun muassa poikasalueita on rakennettu Iijokeen ympäristöministeriön ohjelman turvin vuodesta 1988 saakka.
Kalastus kuntoon
Luhdan mielestä ei ole kovin mielekästä tehdä kalateitä, jos lohelle ei ole luontaisia lisääntymismahdollisuuksia. Ensiksi pitäisi myös nähdä, miten vaelluskala eli taimen saadaan liikkumaan sisävesialueilla, joen ja Irninjärven Luusuan sekä Kostonjärven Luusuan välillä. Sitten vasta voitaisiin ottaa Itämeren kalat mukaan.
Toinen tärkeä tekijä on veden laatu, mikä on Iijoella kutakuinkin kohdallaan. Turpeen tuotanto läntisellä vesialueella tuo hieman päästöjä.
Luhta sanoo, että hyvin tärkeää on myös järjestää kalastus oikein. Jos lohi alkaa todella nousta jokeen, siitä seuraa valtava sekasorto. Kalastuskäytäntö pitää sorvata läpi joen kalastuskuntien kanssa nykyistä yhtenäisemmäksi.
"Kalastuksen järjestämisenkulttuuria ei ole vielä olemassa. Lohethan kalastettaisiin pois ennen kuin ne pääsisivät lisääntymään, jos ne yhtäkkiä tulisivat kalateitä. Puuhun pitää nousta tyvestä", Luhta painottaa.
Asia on tulossa kuntoon, sillä paraikaa aloitetaan Iijoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman päivitystä.
Suluttamisjärjestelmä paras Raasakassa
Iijoelle on tehty viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla hyvinkin tarkkoja suunnitelmia kalateistä. Hankalin paikka on Raasakan voimalaitos, jossa pudotuskorkeutta on noin 20 metriä, eikä siellä onnistu loivasti nouseva uoma. Muut voimalaitokset ovat Raasakkaa matalampia, ja niihin voitaisiin rakentaa esimerkiksi samantapaiset reitit kuin Merikoskessa.
Timo Pohjamo oululaisesta Ecoriver Oy:stä on selvittänyt kalatievaihtoehtoja. Raasakassa kävisi päinsä sulutus- eli niin sanottu borland-järjestelmä. Siinä kalat pääsisivät suorakaiteen muotoisessa kuilussa suluttamalla nostettua vedenpintaa padon yli. Toinen vaihtoehto on kalahissi, jollainen on tehty aikanaan Merikoskeenkin. Pohjamon mukaan Suomessa hissistä on huonoja kokemuksia, maailmalla hyviä.
Hän selvitti, että sulutuskalatie Raasakkaan olisi maksanut kuusi vuotta sitten kaksi miljoonaa markkaa. Nykykustannuksiin ja -rahaan sovellettuna kustannukset olisivat arviolta noin 400 000 euroa. Samaa luokkaa olisivat kustannukset muihinkin voimalaitoksiin rakennettavissa kalateissä.
Pelkät rakentamiskustannukset eivät riitä, vaan kalateissä on huomioitava ylläpito- ja käyttökustannukset. Jos virtaama vähenee kalateiden takia, menetys on korvattava voimayhtiölle.
Siitä vain rakentamaan
Ajatus kalateistä on ehtinyt herättää vastustusta muun muassa kalatautien vaaran takia. Pirkko-Liisa Luhta sanoo, että nousukala saattaisi tuoda tauteja kalanviljelylaitoksiin. Kyse on vakavasta asiasta, sillä kokonaisia kalanviljelylaitoksia on jouduttu lopettamaan taudin takia.
"Mutta toisaalta jos vedet ovat hyvässä kunnossa, kalastus toimii ja kala tulee jokeen luontaisen kierron kautta, kalanviljelyn tarve myös vähenisi ratkaisevasti", Luhta pohtii.
Iijoella vesivoimaa tuottava Pohjolan voima suhtautuu mahdollisiin Iijoen kalateiden rakentajiin samalla tavalla kuin Kemijoella: saa tulla ja rakentaa mutta pitää ottaa myös vastuu mahdollisista riskeistä, kuten merikalojen mukanaan tuomista mahdollisista kalataudeista ja seurauksista merikalastajille.
"Jos joku instanssi löytyy niin siitä vain. Rahallisesti Pohjolan voima ei merkittävästi tulisi mukaan. Jos jollakin tavalla osallistumme, ja kalan poikastuotanto saataisiin kalateillä elpymään, vähentäisimme tietysti velvoiteistutustemme määrää", sanoo Pohjolan voiman ympäristöpäällikkö Jorma Autio.
Monipiippuinen kysymys
Iin kunta otti aikanaan neutraalin kannan kalateihin. Kunnanjohtaja Tuure Leinonen sanoo, että asialla ei ole yhtä suuri merkitys iiläisille kuin ylemmille jokivarren kunnille. Ii tuskin sijoittaisi kovin merkittäviä summia kalateihin.
Yli-Iin kunnanjohtaja Rauni Nokela sanoo, että kunnan alueella on kiinnostuneina seurattu Oulun kokeilua. Jos rakentava taho löytyisi, kunta harkitsisi taloudellista osallistumistaan. Vaatimuksen kuitenkin olisi, että kalatiet lisäisivät asukkaiden viihtyvyyttä ja elinkeinojen kehitystä.
Pudasjärvelläkin kalateistä puhutaan Oulun esimerkin takia. Kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho kertoo kunnan olleen aktiivisesti mukana kalatieselvittelyssä vuosia sitten. Asialla on hänen mukaansa kaksi puolta, joten kantaakin on vaikea ottaa.
Suurin kynnys Iijoen kalateiden rakentamisessa taitaa olla, löytyykö useiden tahojen muodostamaa kokonaisuutta, joka keräisi rahoituksen ja panisi rakennustyöt käyntiin. Mukana olevia tahoja voisivat olla muun muassa jokivarren kunnat, Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois-pohjanmaan TE-keskus, kalastuskunnat.
Muutama vuosi sitten aktiivisen Lohi Iijokeen -hankkeen toiminta on hiipunut. Syynä oli kovimman puuhamiehen kiinnostuksen suuntautuminen muihin asioihin.