Taivalkoski Viime aikojen sateet karsivat jonkin verran Iijokisoudun osanottajamäärää, mutta siitä huolimatta matkaan lähti tiistaiaamuna Jokijärveltä jälleen kymmeniä kajakkeja, kanootteja ja veneitä.
Virran vietäviksi kohti Pudasjärven Kipinää antautui sadekuuron saattelemana noin 140 henkilöä.
160 kilometriä pitkälle taipaleelle starttasivat muun muassa Pudasjärveltä kotoisin olevat Tuula Rytinki ja Toivo Kolehmainen sulkavalaisella puuvenellään. Tuula Rytingin tunnelmat olivat jännittyneet, koska aikaisempaa kokemusta yli sadan kosken laskemisesta ei ollut.
"Täytyy myöntää, että vatsassa kiertää. Sunnuntaisoutelua vain on tullut harrastettua", hän naurahti.
"Pitkään olen ollut kallellaan, lähteäkö soutuun mukaan. Nyt innostuin, kun vielä houkuteltiinkin."
Kaksikon suunnitelmana oli, että aluksi Tuula istuu airoissa ja Toivo pitää perää.
"Vene on loivakäänteinen. Siksi on parempi, että minä istun peräsimessä alkuosan koskiosuuksilla", Toivo Kolehmainen perusteli.
Kolehmaiselle joki karikkoineen on tuttu, sillä hän pukkasi veneensä vesille soudun merkeissä jo 13 kerran.
Taukopaikat kunnossa
Tapahtumassa on totuttuun tapaan mukana myös Iijokialueen ympäristöhankkeita vetävän Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen venekunta.
Projektipäälliikkö Kaisa Vähänen selvitti ennen lähtöä, että vesiretkeilyn mahdollisuudet Iijokialueella ovat nyt hyvät, sillä taukopaikkarakentaminen on saatu valmiiksi. Etelä-Kuusamosta alkaen erilaisia rantautumiskohteita löytyy noin 250 kilometrin matkalla kaikkiaan 23.
Lisäksi uittosääntöjen kumoamiseen liittyvät kunnostustyöt alkavat olla ohi Korvuanjokea lukuunottamatta, joten myös kalojen elinolot ovat kohentuneet.
"Nyt painopiste alkaa olla valuma-alueiden ympäristönhoitotöissä, joiden päätavoitteena on jokeen tulevan kuormituksen vähentäminen", Vähänen kertoi mainiten esimerkkinä meneillään olevan Siuruanjoki-hankkeen.
Monissa Iijoen sivupuroissa kunnostustöitä edelleen riittää ja niitä varten ympäristökeskuksella on erityinen Puro Life -projekti, jonka toteuttamiseksi on haettu 1,5 miljoonan euron rahoitusta aluekehitysrahastoista.
Oheistapahtumatkin suosittuja
Lauantaina päättyvän soudun tavoitteet ovat pysyneet alusta eli vuodesta 1983 lähtien samoina: Iijoen kunnostaminen vaelluskalakelpoiseksi, vesiensuojelun tukeminen sekä matkailullisten arvojen tunnetuksi tekeminen.
Nousulohelle joki ei ole vielä avoin voimalaitosten kalateiden puuttumisen vuoksi, mutta soutupäällikkö Pekka Piri uskoi, että sekin aika vielä koittaa.
"Oulujoelle tehty kalatie toimii hyvin, mikä vaikuttaa osaltaan siihen, että ennen pitkää ne kyllä saadaan myös Iijoen alajuoksulla olevien viiden voimalan yhteyteen", Piri pohdiskeli.
Piri edustaa Iijoen soututoimikuntaa, jonka rinnalla järjestelyihin osallistuu Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys. Tapahtuman yhteisyökumppaneina ovat Taivalkosken luonto ry, Oulunseudun Melojat ry sekä useat jokivarren kylät ja yrittäjät.
Järjestäjät haluavat pitää tapahtuman kestävää kehitystä tukevana luontomatkailutuotteena, ja se onkin lunastanut paikkansa Koillismaan matkailutapahtumien joukossa. Soutajien ja melojien ohella soututapahtuma houkuttaa kylillä pidettäviin juhliin myös muuta väkeä; tänäkin vuonna niihin odotetaan kaikkiaan noin 1 500 ihmistä.