Iijoen Raa­sa­kan kalatie kil­pai­lu­te­taan lä­hi­kuu­kau­si­na – "Tark­kaa hintaa emme halua ar­vioi­da"

Iijoen Raasakan kalatie kilpailutetaan lähikuukausina. Alasvaelluskin turvataan. Iijoen vaelluskalakärkihanke etenee kohti ensimmäisiä rakennustöitä.

-

Iijoen Raasakan kalatie kilpailutetaan lähikuukausina. Alasvaelluskin turvataan.

Iijoen vaelluskalakärkihanke etenee kohti ensimmäisiä rakennustöitä. Iijoen Raasakan kalatiesuunnitelma on osa Otva-hanketta, joka kokonaisuudessaan tähtää vaelluskalakantojen palauttamiseen voimalaitoksilla katkottuun jokeen.

Raasakan voimalapato sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Iijoen suulta. Kalatien vesilupahakemus on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo, että kalatien urakoitsija kilpailutetaan lähikuukausina.

– Kalatien tarkkaa hintaa emme halua arvioida, se selviää kun saamme urakkatarjoukset. Raasakan kalatie maksaa kuitenkin enemmän kuin aikoinaan arvioidut 3 miljoonaa euroa.

Iijoen vaelluskalakärkihanketta rahoittavat PVO-Vesivoima, alueen kunnat, valtio, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Iijoen kalastusalue.

Kalatien valmistuttua sen toimivuudesta kerätään kokemuksia ennen seuraavien nousureittien rakentamista. Kalatien yhteyteen rakennettavasta kiinniottolaitteesta kerätään kaloja siirrettäväksi joen keski- ja yläjuoksulle.

Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut kaikille Iijoen voimalaitoksille lohenpoikasten alasvaellusreittien yleissuunnitelmat. Tutkija Panu Orell tähdentää, että kyseessä on merkittävä, Suomessa ensimmäistä kertaa toteutettava kokeilu.

Parhaita lohijokia

Luonnontilainen Iijoki oli yksi Suomen tunnetuimmista lohi- ja taimenjoista: vuosittain joesta nostettiin keskimäärin 16 tonnia lohta.

Korkeuseroa latvavesiltä jokisuulle on noin 250 metriä.

Pääuomaltaan 370 kilometriä pitkään, Suomen kuudenneksi suurimpaan jokeen rakennettiin viisi voimalaitosta vuosina 1961–1971.

Voimalaitokset sijaitsevat jokijaksolla, joka ulottuu jokisuusta noin 60 kilometrin päähän.

Lohi- ja taimenkantoja hoidetaan velvoiteistutuksilla.

Jokisuuhun istutetaan vuosittain 310 000 lohen ja 28 000 meritaimenen poikasta. Istutuksia tehdään myös muualle joen valuma-alueelle.

Iijoen vesistössä on yhä noin 1 000 hehtaaria koskialueita, joista suurin osa voi soveltua lohikalojen poikastuotantoon.

Iijoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista.