Pohjolan Voima vakuuttaa, että sille riittää pelkästään Iijoen alajuoksun jatkorakentaminen. Näin voimayhtiö lupaa olla tyytyväinen, jos se saa rakentaa Kollajan tekoaltaan ja sen alle Kollajan voimalaitoksen.
Pohjolan Voiman toive ja koko maassa tavoitteeksi asetettu vesivoiman lisärakentaminen on nostettu yhdeksi tänään maanantaina julkistettavan Pohjois-Pohjanmaan vuoteen 2015 ulottuvan energiastrategian kulmakivistä.
Jos strategiassa ei varsinaisesti hehkutetakaan Kollaja-hankkeen puolesta, esitellään poliittisesti arka hanke maakunnalle tärkeänä kehittämishankkeena.
Energiastrategiassa hahmotetaan energiasektorista maakunnan uusi, tuhansien työpaikkojen kasvuala. Vesivoiman lisäksi siihen sisältyy suurhankkeita turpeen käytön ja tuulivoiman lisäämiseksi maakunnassa.
Kortensa keskusteluun maakunnalle äärimmäisen tärkeän vesivoimareservin hyödyntämisestä on kantanut tietysti voimayhtiö.
Vesivoimalla hiili-dioksidipäästöjä vastaan
Siihen se on rohkaistunut siksi, että sähkön kulutus kasvaa Suomessa voimakasta vauhtia ja siksi, että vesivoima on paras mahdollinen lääke turmiollisia hiilidiksidipäästöjä vastaan.
Vuosikymmeniä Iijoen alajuoksun jatkorakentamista mielinyt Pohjolan Voima odottelee nyt eduskuntavaaleja ja niiden jälkeen muotoiltavaa hallitusohjelmaa.
Siihen yhtiö toivoo kirjattavan tavoitteeksi vesivoiman lisärakentamisen Suomessa, mihin se on Iijoella valmis.
Ja jos toive toteutuu, voimayhtiö on valmis käynnistämään viiskin vuotta kestävän keskustelu- ja valmisteluprosessin. Sen lopputuloksena yhtiö toivoo ympäristölupavirastolta lupaa ainakin Kollajan tekoaltaan rakentamiseen.
Täydellisesti toive toteutuisi, jos Iijoenkin vesivoimarakentamista kahlitseva koskiensuojelulaki avattaisiin ja lupa heltiäisi Kollajan altaan alapuolelle rakennettavalle uudelle, Iijoen alajuoksun kuudennelle voimalaitokselle.
Pohjolan Voiman arkistosta löytyy hyllymetreittäin selvityksiä ja laskelmia Iijoen jatkorakentamisesta. Mikään ihme se ei ole. Joki on arvioitu Suomen tärkeimmäksi rakentamiskelpoiseksi joeksi.
Iijoen yläjuoksun
voimaloista ei puhetta
Iijoen vesivoimapotentiaali on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa melkein yhtä iso kuin sitä isommassa uomassa Oulujoessa.
Oulujoen vuotuisia tuotantolukuja Pohjolan Voima ei kuitenkaan Iijoella kerro tavoittelevansa. Se vakuuttaa tyytyvänsä Iijoen alajuoksun täydennysrakentamiseen, eikä aio ottaa enää esille 1980-luvun hulppeita suunnitelmia. Niissä padottiin myös joen yläjuoksua ja peräti yhdellätoista voimalaitoksella.
Toiveet yhtiössä kohdistetaan joen alajuoksuun, joka vesivoiman tehokkaan käytön näkökulmasta on pahasti keskentekoinen. Muihin sähköntuotantomuotoihin nähden vesivoiman erottaa edukseen sen hyvä säädettävyys kulutushuippujen mukaan.
Mutta Suomen tärkeimmän rakentamiskelpoisesta joesta puuttuu kuitenkin kunnollinen, esimerkiksi Oulujoen vesistön Oulujärven kaltainen helposti avattava ja suljettava vesitankki.
Tarjolla suuri
jokirakennustyömaa
Iijioen latvoilla Irnijärvi ja Kostonjärvi on padottu vesivarastoiksi, mutta niissä luukkuja avattaessa kuluu toista viikkoa veden virratessa alajuoksun voimaloihin.
Siksi nopeasäätöinen vesivarasto kuuluu Pohjolan Voiman toiveisiin ja siksi se rakentaisi Kollajan altaana elävän tekojärven Iijokeen juuri alajuoksun viiden voimalan yläpuolelle.
Pohjolan Voima on valmis käynnistämään vanhassa rahassa miljardiluokan investoinnin, jos ympäristölupavirastolta irtoaa lupa tekojärvelle ja laki sallii uuden voimalan rakentamisen
Rakentamisaikana se olisi kerrannaisvaikutuksineen jopa 2 600 henkilötyövuotta tarjoava vesistörakennuskohde.
Voimayhtiö on päätynyt laskelmissaan 140 miljoonan euron suursavottaan, jossa se rakentaisi 50 neliökilometrin suuruisen Kollajan tekojärven, Kollajan voimalaitoksen sekä mahdollisesti myös kolmannet koneistot Raasakan tapaan Haapakosken, Pahkakosken, Kierikin ja Maalismaan voimalaitoksiin.
Investoinnilla voimayhtiö lisäisi liukkaasti säätyvää sähköntuotantoa Iijoessa 250 gigawattitunnilla eli lähes kolmanneksella. Lisätuotanto kattaisi 12 500 sähkölämmitteisen omakotitalon tai 50 000 kerrostaloasunnon vuosikulutuksen.