Piskuinen Iin Energia Oy uhmaa ympärillään tungeksivia suuria sähköisiä voimia. 4 000 asiakkaan energiayhtiö myy sähköä jopa yli sentin kilowattitunnilta maan keskiarvoa edullisemmin. Eikä hintoja ole tarkoitus nostaa muiden virrassa.
Iiläiset, jotka käyttävät sähköä ennen kaikkea lämmitykseen, saavat nauttia harvinaisen edullisesta sähköstä. "Se on puolenkymmentä penniä halvempaa vanhassa rahassa kuin yleensä Suomessa", kertoo toimitusjohtaja Risto Paaso Iin Energiasta.
Siinä syy, miksi seudun isot sähkökauppiaat suhtautuvat 60 miljoonaa kilowattituntia myyvään Iin Energiaan kuin rikkuriin. "Kyllä ne hiukan nokkavartta pitkin katselevat, kun meillä on niin paljon halvat tariffit", Paaso myöntää. "Mutta mitenkä ne meidän kimppuun pääsisivät. Eiväthän iiläiset muuten markkinoilla häirikoi."
Myös Yli-Iin Sähkö Oy toimittaa 1 320 asiakkaalle sähköä vielä omillaan. Niin kauan kun tukkurilta saadaan sähköä sopivalla hinnalla, lupaa toimitusjohtaja Tuomo Alaoja.
Yli-Iillä ei ole voimalaomistusta, mutta ainakin toistaiseksi yhtiö tarjoaa virtaa noin 15 halvimman joukossa, Alaoja vertaa. "Mutta jos katteet katoavat, me heitetään sähkönmyynti kokonaan pois." Tällöin yhtiö muuttuisi pelkäksi verkkoyhtiöksi. "Niin kuin kaikki muutkin tällä alueella", ennakoi Alaoja.
Kolmasosa omaa sähköä
Sähkökauppa keskittyy ja hakeutuu yksiin koko ajan, Paasokin myöntää sähkömarkkinalain vaikuttavan. "Isot jakavat pottia keskenään muutaman vuoden sisällä. Pienten osa on olla paikallisina hiljaisina puurtajina."
Volyymimielessä pienillä ei pian olekaan enää merkitystä.
Iin Energian myymästä sähköstä noin kolmasosa perustuu kunnan vesiosuuksille. Kunnanisät tekivätkin viisaasti sekä Pankakoskea rakennettaessa 60-luvun vaihteessa että Raasakassa, kun he varmistivat Pohjolan Voimalta molempien voimaloiden tuotosta viiden ja puolen prosentin osuuden. Lisäksi yhtiöllä on omistuksia Kemijoessa.
"Nyt hankintamme on säällisen hintaista", Paaso toteaa. Myös toimintakulut pidetään rajallisina, kun tehdään vain välttämätön: "Emme pyrikään olemaan yleissuomalaisesti kauniita vaan hoidetaan iiläisten tarve."
Siirtohinnat ovat kuitenkin tavallista korkeammat. Mutta syynä on vain pieni alue, verkko on pitkä ja asiakkaita harvassa.
Kaksi kolmasosaa Iin sähköstä ostetaan tukkumyyjä TXU:lta pitkällä sopimuksella. Oikeastaan TXU Nordic Energy, joka kuuluu Pohjolan Voiman yritysryhmään, välittää sitä kallista pörssisähköä.
Mutta iiläisille kyseessä on keskinäinen yhtiö, jossa luovutushinta muotoutuu tuotantokustannuksista, Paaso huomauttaa: "Syntyvä keskimääräinen hinta, joka peritään osakkailta, on ilman muuta jotakin muuta saatikka joku pörssihinta."
Kaikkineen 90 prosenttia Iin sähköstä saadaankin vesivoimasta. "Täsmälleen ottaen se on Iijoen vesivoimaa. Eihän tänne muuta sähköä eksy."
Imagoa on kohotettu panostamalla tuulivoimaan. Sen osuus tavoittelee viittä prosenttia. "Pari kolme miljoonaa kilowattituntia." Tuuliosuuksia yhtiöllä on kolmen eri omistuksen kautta. Oman Laitakarin nokalla sijaitsevan tuulimyllyn lisäksi voimaa saadaan Lapin Sähkövoiman Tunturituulesta. Lisäksi PVO:n Innopowerilla on juuri rakenteilla tuulivoimaloita. Niistä kolme kohoaa keväällä Oulunsaloon Hailuodon tienvarteen.
Ydinvoima harkintaan
Hinnankorotukset tosin tulevat joskus Iihinkin, Paaso myöntää: "Jossakin aikaviiveessä se ajaa meillekin." Mutta aikataulullisesti tai määrällisesti korotukset eivät tule olemaan samaa luokkaa kuin niillä, joilla hankinta on pörssiperusteista, hän lupaa.
Vuodenvaihteessa sähkölaskut uhkaavat monin paikoin Suomessa nousta vähintään kymmenen prosenttia.
Sähkön tarve kasvaa Iissä 3-5 prosentin vuosivauhtia. Jos ennustettavuus sähkön hinnalle on hyvä, kiinnostavat siis myös uudet kohteet.
"Vuoden sisällä tulee niin meidän kuin monen pohdittavaksi ydinvoimalaan osallistuminen." Toistaiseksi päätöksiä ei Paason mukaan ole suuntaan tai toiseen.
Päivänselvää taas olisi Iijoen lisärakentamistarve: "Siihen tietenkin on täysin selvää että osallistumme." Onhan kyseessä "surkean huonosti säännöstelty joki". Mitään hanketta ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Mutta asia on sentään noussut viime aikoina yhä useammin puheenaiheeksi, Paaso iloitsee.