Pääkirjoitus

Ii kisaa kult­tuu­ril­la

Suomessa on riittämiin kuntia, jotka tyytyvät olemaan yksi muiden joukossa. Iissä on harvinaisella tavalla oivallettu, että erottautumista ja omaa vahvuutta voi hakea myös kulttuurin kautta.

Suomessa on riittämiin kuntia, jotka tyytyvät olemaan yksi muiden joukossa. Iissä on harvinaisella tavalla oivallettu, että erottautumista ja omaa vahvuutta voi hakea myös kulttuurin kautta.

Kulttuuri-Kauppilasta ollaan kehittämässä, kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin sanoin, "merkittävää kulttuurin ja taiteen keskusta Pohjois-Suomeen."

Sellainen keskus syntyy tekojen eikä sanojen avulla, mutta iiläisten näytöt tähän asti ovat vaikuttavia. Vanhaan miljööseen on noussut Kulttuuri-Kauppilan ateljee ja taitelijaresidenssi, jonka toimintaa vetää kokopäiväinen kulttuuriemäntä.

Iin Hamina on jo sellaisenaan kulttuurinen aarre, ehjä ja yhä käytössä oleva vanha alue, ja kunta on muutenkin alkanut houkutella taiteilijoita suuntaamaan muuttokuormiaan Iihin päin. Kulttuuri-Kauppilalla on aineksia nousta aidoksi taiteen ja ihmisten kohtauspaikaksi. Iin kunnalle kulttuurimyönteisyys on viisasta toimintaa, vaikka asia saattaa paikkakunnalla myös mielipiteitä jakaa. Nykymaailmassa mielikuvilla on kovasti merkitystä, ja Iillä on lyödä pöytään teknologiakeskus Micropolis ja kasvava kulttuuri-imago. Se yhdistelmä yksin on jo jotain, mitä ei joka paikasta löydy, ja se tekee kunnasta heti mielenkiintoisen.

Järkevää on ollut myös edetä pienin askelin. Kulttuuri-Kauppila toki on ollut kunnalle investointi, mutta tukea siihen tuli muualtakin, eikä Ii ole yrittänyt haukata liikaa kerralla. Aivan kuten Micropoliksessa, kunta on luonut edellytyksiä, jotka tulevaisuudessa saattavat poikia jotain vielä enemmän.

Se on ihmisistä kiinni. Tällaisille asioille on annettava aikaa kasvaa ja kehittyä.