Ihmisulosteista syntyvä jätevesiliete halutaan kierrättää lannoitteeksi pelloille, kirjoittaa Turun Sanomat.
Liete olisi hyvää lannoitetta, sillä siinä on paljon ravinteita ja hiiltä. Jäteasioiden johtava asiantuntija Risto Saarinen Suomen ympäristökeskuksesta korostaa erityisesti hiilen merkitystä, sillä sitä pellot eivät saa keinolannoitteesta.
Myös luonnonsuojelulle lietteen käytöstä olisi Saarisen mukaan hyötyä, sillä liete tekisi maasta muhevampaa, jolloin se sitoo paremmin ravinteita ja estää valumia. Esimerkiksi Saaristomeri voisi paremmin, jos valumat saataisiin kuriin.
Lietettä syntyy Suomessa vuosittain miljoona kuutiota eli satatuhatta rekkakuormallista. Jätteenä määrä on valtava, mutta pelloille kaikki liete mahtuisi silti hyvin, eikä se edes täyttäisi kuin muutaman prosentin peltoviljelyn vuotuisesta lannoitetarpeesta.
Ennen maanviljelijät vastustivat lietteen käyttöä siksi, että siinä oli paljon raskasmetalleja. Tutkimukset osoittivat kuitenkin jo 2000-luvun alussa metallipitoisuuksien pienentyneen niin paljon, että lietettä voisi hyvin käyttää pelloilla. Maataloustuottajien keskusliitto on luopumassa lietelannoittamisen vastustamisesta.
"Tutkimustulosten valossa emme vastusta lietteen käyttöä. MTK:n virallinen kanta on kuitenkin yhä keskustelun alla ja valmistunee vuodenvaihteen tienoilla", kommentoi ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko MTK:sta.
"Imago-ongelma on edelleen suurin. En ole varma, olemmeko valmiita ottamaan sitä riskiä, etteivät kuluttajat ostaisikaan ihmisulosteessa kasvatettua ruokaa."