Joensuussa paneuduttiin perjantaina siihen, mikä on eläimen rooli ihmisen rinnalla ja minkälaista on suomalainen eläinpolitiikka. Eläimellisiä asioita pohdittiin Joensuun yliopistossa ympäristöpolitiikan, oikeustieteen, sosiologian sekä perinteentutkimuksen tutkijoiden voimin.
Seminaarin organisaattoreihin kuuluva ympäristöpolitiikan tutkija Outi Ratamäki sanoo, että suomalainen eläinpolitiikka on vasta ottamassa ensiaskeleitaan.
-- Eläinpolitiikka on meillä uusi asia. Pari vuotta sitten Suomeen perustettiin yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen verkosto. Hiljalleen perinteiset luonnontieteilijät ovat laajentaneet kiinnostustaan tähän suuntaan, Ratamäki toteaa.
Ratamäki muistuttaa kärkkäästi, että eläin plus politiikka ei vielä tuota elinpolitiikkaa.
-- On toki säädetty lajeja ja tehty erinäisiä eläimiin liittyviä poliittisia päätöksiä. Mutta toimittu on lähinnä kontrollointi- ja lokeroimismielessä. Tietoisen eläinpolitiikan sijasta eläimet on ajateltu objekteina.
Outi Ratamäen mukaan eläinoikeuskeskustelu on Suomessa toiminut liikkeellepanevana voimana. 1990-luvun turkistarhaiskut panivat miettimään myös etiikkaan ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
-- Tarvitaan keskustelua, kysymyksiä ja vastakysymyksiä, joista vasta voi syntyä käsite eläinpolitiikka, Ratamäki pohtii.
Opetusministeriön päätöksellä perustettu Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu aloitti toimintansa tänä vuonna. Tutkijakoulu on valtakunnallinen usean tutkimuslaitoksen ja yliopiston yhteishanke. Ratamäki tervehtii hyvillään eläinpolitiikan nimeämistä marginaalitutkimuksena, johon tutkijayhteisöä kannustetaan uraauurtavasti tarttumaan.