Suomalainen kunnallinen kansanvalta keikkuu kuilun reunalla, jos maanantaina julkistettua tutkimusta on uskominen. Kuntalaisten luottamus on olematon siihen, että kunnan asioihin voitaisiin vaikuttaa äänestämällä kunnallisvaaleissa.
Oikeustieteen lisensiaatti Peter Ekholm sanoo tutkimuksen paljastavan "hankalan ja eriskummallisen yhtälön". 78 prosenttia myöntää äänestämisen olevan paras tapa vaikuttaa asioihin, mutta 91 prosenttia on sitä mieltä, ettei äänestäminen silti vaikuta mihinkään. Valta on "jossain muualla". Traumaattisimmaksi väestönosaksi tutkimuksessa rajautuivat iäkkäät Vasemmistoliiton kannattajat. He kokevat tulleensa petetyiksi enemmän kuin muut.
Vaikutuskanavien valikoima on myös kuihtunut. Kun vielä vuosikymmen sitten Tampereen yliopistossa tehty tutkimus kertoi yli puolen suomalaisista uskovan vaihtoehtoisten vaikutusmahdollisuuksien--kuten kansalaistottelemattomuuden--voimaan, enää ei käytännöllisesti katsoen kukaan. "Apatia on vallannut mielet, usko on lopahtanut. Ennen lähdettiin barrikadeille, nyt enää baarikaapeille", Ekholm kuvailee asenteiden muuttumista.
Puolueiden rooli jää kuntatasolla hämäräksi ja puolueet ovat etäisiä. Valtaosalla kuntalaisista ei ole hajuakaan, käydäänkö puolueiden paikallistasolla aatteellista keskustelua.
Aktiivisuus kunnallisvaaleissa on romahtanut vuodesta 1976, jolloin 78,5 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Vuoden 2000 vaaleissa äänestysprosentti oli enää 55,9, viime vaaleissa hivenen korkeampi, 58,6. Tutkimuksen mukaan epäluottamus puolueita ja politiikkaa kohtaan on suuri. Myös aiempien vaalilupausten unohtaminen heikentää osallistumista vaaleihin.
"Ellei muutosta tapahdu, pian pudotaan alle 50 prosentin eli siirrytään vähemmistövaltaan", yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila ennustaa. Nykymenolla Jutila näkee kasvupohjaa kaikissa puolueissa poliittiselle populismille. Yhteiskuntarauha ei hänen mielestään kuitenkaan ole uhattuna.
Kuntalaisista 60 prosenttia katsoo saavansa riittävästi tietoa kotikunnastaan. Sen jakajina parhaimmiksi nimetään paikallis- ja maakuntalehdet. Yksittäiset luottamusmiehet ja puolueaktiivit ovat listan pohjalla.
Kunnallinen vai kunnollinen kansanvalta"-tutkimuksen on teettänyt Ajatuspaja e2. Tutkimus vastasi 850 henkeä. Aineisto hankittiin postikyselyllä 18.5.--25.7. Ajatuspaja e2:ta ylläpitää keskustapuoluetta lähellä oleva Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry.