Vaikka lama tulevaisuudessa koettelisi Eurooppaa miten pahasti, eräältä ammattiryhmältä ei leipä lopu: ihmissalakuljettajilta.
Arviolta jo joka toinen turvapaikanhakija tulee nykyään Euroopan unionin alueelle ihmissalakuljettajien matkassa siitäkin huolimatta, että salakuljettajien hoteisiin jättäytyminen on paitsi kallista myös vaarallista. Rahojen lisäksi saattaa näet mennä myös henki.
Salakuljettajien palvelukset ovat kuitenkin monelle ainoa mahdollisuus päästä pakoon huonoa kohtelua tai vainoja kotimaassaan.
Vaikka Geneven pakolaissopimus takaakin sen, ettei pakolaista saa palauttaa alueelle, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan, se jää usein täysin kuolleeksi kirjaimeksi. Jotta sopimuksesta olisi jotain hyötyä, pakolaisen pitäisi ensin päästä alueelle, jossa kieltoa voidaan soveltaa.
"Laittoman siirtolaisuuden torjunta yhdistettynä syyskuun 11. päivän tapahtumien mukanaan tuomaan terrorismin vastaiseen taisteluun ovat merkinneet sitä, että turvapaikkainstituution puolustamiseen ei juurikaan ole jäänyt voimia. Lapsi on heitetty pois pesuveden mukana", kritisoi Tiina Kirkas.
Kirkas on toimittanut Suomen Pakolaisavun perjantaina julkaiseman kirjasen, Eurooppa ja ihmissalakuljetus. Teos pohtii sitä, miksi ja miten turvapaikan hakijat tukeutuvat rikolliseen toimintaan.
Määrät kasvussa
Ihmissalakuljetus voidaan Kirkkaan mukaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Toisessa tullaan rajan yli väärennetyillä matkustusasiakirjoilla ja toisessa ylitetään raja laittomasti ilman mitään papereita.
Väärennettyjen asiakirjojen hankkiminen tosin käy päinsä vain niille, joilla on taskunpohjalla runsaasti kahisevaa. Nykyisten tarkkojen dokumenttien väärentäminen on kallista puuhaa, eivätkä rikolliset luovu hengentuotteistaan halvalla.
Esimerkiksi matka Irakista Turkin ja Italian kautta Suomeen maksaa runsaat 5 000 euroa. Afrikasta Espanjaan pääsee 600–2 400 eurolla.
Tulijoiden määrästä ei ole mistään saatavissa luotettavia lukuja. Yhdysvallat arveli vuosia sitten, että Euroopassa olisi jo tuolloin ollut puolisen miljoona laitonta maahantulijaa, toisen puolikkaan miljoonan kärkkyessä rajoilla ja 200 000:n Moskovassa.