Ih­mis­ten ja­kau­tu­mi­nen vi­ha­mie­li­siin ryhmiin hir­vit­tää ruot­sa­lais­ta ri­kos­kir­jai­li­jaa – "In­ter­ne­tis­tä jo­kai­nen löytää juuri sen 'to­tuu­den', johon haluaa uskoa"

Elämme pelottavaa aikaa ja se johtuu sosiaalisesta mediasta. Näin sanoo Ruotsin suosituimpiin rikoskirjailijoihin lukeutuva Camilla Grebe.

Camilla Grebe on koulutukseltaan ekonomi. Hän jätti johtajapestit taakseen kymmenen vuotta sitten panostaakseen kirjoittamiseen.
Camilla Grebe on koulutukseltaan ekonomi. Hän jätti johtajapestit taakseen kymmenen vuotta sitten panostaakseen kirjoittamiseen.
Kuva: Viktor Fremling

Elämme pelottavaa aikaa ja se johtuu sosiaalisesta mediasta. Näin sanoo Ruotsin suosituimpiin rikoskirjailijoihin lukeutuva Camilla Grebe.

Häntä hirvittää väärän tiedon leviäminen internetissä ja ihmisten jakautuminen toisiaan kohtaan vihamielisiin ryhmiin – eikä vain Ruotsissa, vaan koko Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Grebe pyrkii osaltaan taistelemaan ilmiötä vastaan kirjoittamalla kirjoja, joissa murhamysteerin ratkomisen rinnalla käsitellään ajankohtaisia, mielipiteitä jakavia kysymyksiä.

Camilla Grebe on koulutukseltaan ekonomi. Hän jätti johtajapestit taakseen kymmenen vuotta sitten panostaakseen kirjoittamiseen.
Camilla Grebe on koulutukseltaan ekonomi. Hän jätti johtajapestit taakseen kymmenen vuotta sitten panostaakseen kirjoittamiseen.
Kuva: Viktor Fremling

– Internetistä jokainen löytää juuri sen "totuuden", johon haluaa uskoa. Olen itse kasvanut aikana, jolloin valtion televisio kertoi, mikä on totta. Ei sekään tietenkään ole kaikissa maissa niin, mutta Pohjoismaissa uutisten taso on korkea, Grebe sanoo.

Grebe haluaa kasvattaa lukijoiden tietoisuutta ja avata erilaisia näkökulmia teemoihin.

– En ole poliittinen kirjoittaja, ei minulla ole agendaa. Minusta on vain hyvä, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, mutta minua pelottaa, miten esimerkiksi pakolaisuudesta ja rokotuksista leviää sosiaalisessa mediassa niin paljon ja nopeasti väärää tietoa.

Greben toissa vuonna Ruotsin ja viime vuonna Pohjoismaiden parhaana rikosromaanina palkittu Lemmikki puhuu tuntemattoman pelosta, siirtolaisuudesta ja identiteetistä.

Sen tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliselle muuttotappiopaikkakunnalle, josta teollisuus on kuollut ja ihmiset ovat menettäneet työnsä. Asukkaat tuntevat kylässä sijaitsevaa vastaanottokeskusta kohtaan vihaa, epäluuloa ja kateutta.

Samanlaisia paikkakuntia on lukemattomia, mikä osaltaan selittää Greben mielestä esimerkiksi ruotsidemokraattien ja vastaavien puolueiden suosiota.

Tänä vuonna ilmestynyt Horros puolestaan nostaa esiin sosiaalisen median pelottavan voiman ja pohtii vanhempana olemisen vaatimuksia.

– Mietin syvemmällä tasolla sitä, mitä some tekee meille, kun yritämme luoda elämästämme erilaisen kuvan kuin se todellisuudessa on. Yritin myös ajatella, mikä on pahinta, mitä tarinassa voisi tapahtua, jotta yllätän lukijan totaalisesti.

Ruotsissa ilmestyy marraskuussa jo neljäs samaan sarjaan kuuluva rikosromaani. Sarjan aloitti Greben läpimurtoteos Kun jää pettää alta, jonka elokuvaoikeudet on myyty amerikkalaiselle tuotantoyhtiölle. Se ilmestyi suomeksi vuonna 2017 Gummeruksen kustantamana.

– Uutuus kertoo kolmesta naispoliisista, jotka tutkivat samaa tappajaa kolmena eri aikakautena. Britt-Marie 1970-luvulla, Hanne 1980-luvun puolivälissä ja Malin tässä ajassa, Grebe paljastaa.

Hanne ja Malin ovat aiemmista kirjoista tuttuja. Nyt tapaamme nuoren Hannen, joka tutkii ensimmäistä tapaustaan.

– Tämä saattaa olla sarjan päätösosa, mutta en ole ihan varma vielä.

Grebe tutkii kirjassa rikosjuonen ohella naispoliisien historiaa, joka ei ole ollut helppo Ruotsissakaan.

– Ammattiliittokin vastusti jyrkästi naispoliiseja.