timo.paakki@kaleva.fi
Ihmisten tunteet ovat aina painaneet kovin vähän, kun vesirakentamisessa on toisessa vaakakupissa ollut taloudellinen hyöty. Suorastaan virkistävää oli huomata, kuinka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus edellytti Kollajan allashankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa kiinnitettävän huomiota myös ihmisiin kohdistuviin sosiaalisiin vaikutuksiin.
Toden totta, on syytä muistaa aiemmat kokemukset. Onhan menossa Kollaja-hankkeen kertausharjoitus. Lapissakin Vuotosta uitetaan esiin uudella nimellä, mutta se lienee tiukemman lukon takana kuin Kollaja, jonka suunnittelu on taas vauhdissa.
Kollajan vaikutusalueen asukkailla on muistissa painajaismaisia kokemuksia, kuinka edelliskerralla katkeili ihmissuhteita allasta vastustettaessa ja puolustettaessa. Nytkään ei ole vältytty repiviltä kiistoilta, vaikka monet väistelevät kannan ottamista.
Pari vuosikymmentä sitten selvitettiin altaan vaikutusalueen väen asennoituminen. Tulos oli selkeä. Peräti 80 prosenttia vastusti allashanketta. Uutta mittausta ei ole tehty.
Viime aikoina tullut kuunnelluksi sekä rakentamisen kannattajia että vastustajia. Kannattajat kertovat, kuinka allas tulisi asumattomalle seudulle. Alle jäisi vajaat viisikymmentä neliökilometriä mitääntekemätöntä rääseikköä. Allas toimisi laajan alueen tulvasuojana ja sähköä tuottavan vesivoiman varastona.
Alapuolelle rakennettava voimala jauhaisi saasteetonta sähköä, arvokkaimmista arvokkainta säätövoimaa. Sitä tarvitaan huippukulutuksen aikana täydentämään ydinvoimaloiden tuotantoa. Ja tyyninä päivinä paikkaamaan tuulivoimaloiden tuottamattomuutta. Iijoen luonnollisen uoman vakuutetaan säilyvän maisemiltaan nykyisinä, kun veden korkeutta säännösteltäisiin pohjapadoilla.
On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka näkevät sielunsa silmillä aivan erilaisen tulevaisuuden, jos Kollaja rakennetaan. He varoittavat, että vesi jäisi kesäisin lillumaan miltei paikallaan luonnon muovaamassa jokiuomassa. Virtaamaa olisi merkittävästi vain voimalaitoskanavassa. Kipinänkosken kuohuille saisi sanoa hyvästit. Saasteettomuus ei pätisi. Elohopeaa ja humusta lähtisi kohti Perämerta. Altaan yhteyteen tehtävä voimala tuottaisi vähän sähköä, taloudelliselta merkitykseltään paljon vähemmän kuin olisi altaan haittojen arvo.
Jyrkän vastakkaiset näkemykset eivät muiksi muutu, käännelläänpä asiaa miten pitkään tahansa.
Kova kysymys onkin, kuinka usein tällaisen kiistakapulan saa kaivaa esiin. Onko maailma tosiaan muuttunut edelliskerrasta niin merkittävästi, että Kollajan altaaseen ja sen tuottamaan vesivoiman lisäykseen kuuluu suhtautua myönteisesti?
Iijoen keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulailla. Lakia on muutettava, jos Kollajan altaan yhteyteen suunniteltu voimala aiotaan toteuttaa. Hanke on siten viime kädessä maan poliittisen johdon, hallituksen ja eduskunnan päätöksen takana. Kollajaa ajava Pohjolan Voima ei rakenna pelkkää allasta.
Energiaa tarvitaan, mutta ei sentään millä ehdoilla tahansa. Kollajan vaikutusalueella asuvat ovat varmasti perehtyneet asiaan tarkasti. Allasta ei pitäisi rakentaa, jos enemmistö heistä sitä vastustaa. Jos se taas enemmistölle sopii, sen on sovittava muillekin.
Demokratiaa kukkeimmillaan on vaikuttaminen vaaliuurnilla. Surkea vastakohta on lobbaus kabineteissa. Miksipä ei annettaisi altaan vaikutuspiiriin kuuluville mahdollisuus ilmaista kantansa kunnallisvaalien yhteydessä. Olisi helppo asettaa kaksi vaihtoehtoa, kyllä tai ei.