Pääkirjoitus

Ih­mis­oi­keuk­sien ankea vuosi

Sekä terrorismi että toimet terrorismin estämiseksi ovat vakavasti heikentäneet ihmisoikeuksien kunnioitusta maailmalla.

Sekä terrorismi että toimet terrorismin estämiseksi ovat vakavasti heikentäneet ihmisoikeuksien kunnioitusta maailmalla.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vuosiraportti on, jälleen kerran, karua luettavaa. Jo viime vuonna Amnesty varoitti, että "terrorismin vastainen sota" on tehnyt maailmasta entistä turvattomamman. Tänä vuonna sama varoitus toistuu, vieläkin painokkaampana ja ikävä kyllä vielä paremmin perustein.

Amnesty on hallituksista riippumaton järjestö, joka ei ole epäröinyt arvostella tarpeen tullen mitä tahansa hallitusta. Se pyrkii dokumentoimaan raporttinsa huolellisesti, mutta tänä vuonna sen tärkein huolenaihe ei ole yksittäisissä tapahtumissa, vaan yleisessä kehityksessä.

Amnestyn mukaan hallitukset ovat kadottamassa "moraalisen kompassinsa" ja uhraamassa ihmisoikeuksien kaltaiset yleismaailmalliset arvot sokeasti turvallisuudelle. Ei ole enää mikään yllätys, että syytösten kärki kohdistuu nyt erityisesti Yhdysvaltoihin.

Yhdysvallat jättää noudattamatta monia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, ja samaan aikaan on tullut esiin epäämättömiä todisteita vankien kidutuksesta ja häpäisystä etenkin Irakissa. Vakavinta on kuitenkin koko vallitseva asenne, jolla Yhdysvaltain nykyhallinto on ottanut oikeuden kokonaan omiin käsiinsä. Näin toimien vahingoitetaan vapauden ja oikeuden asiaa ja tehdään maailmasta entistä vaarallisempi paikka.

Amnestyn varoitukset ovat hyvin vakavia ja perusteltuja, mutta tämäntapainen kritiikki ei tunnu juurikaan vaikuttavan Yhdysvaltain hallintoon. Vielä vähemmän se tietysti vaikuttaa eri puolilla maailmaa iskeviin aseellisiin ryhmiin, joiden toimet järjestö myös tuomitsee ankarasti.

Ihmisoikeuksien puolustajilla ei nykyään ole helppoa, mutta on elintärkeää, että yleisinhimillisiä arvoja pidetään esillä. On myös tarpeen, että hallituksia muistutetaan puheiden ja tekojen ristiriidoista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui duumassa samana päivänä, kun Amnesty julkisti raporttinsa. Puheen Tshetsheniaa koskevassa osassa Putin julisti: "Ei kukaan voi estää meitä toimimasta edelleen demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Tshetsheniassa".

Amnestyn mukaan Venäjän joukot ovat syyllistyneet Tshetsheniassa kidutuksiin, murhiin, raiskauksiin ja muihin keinoihin, jotka ovat mahdollisimman kaukana ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Tämä on haava, joka jäytää koko Venäjän moraalia syvältä. Jos Putinin tavoitteena todellakin on puheensa mukaan luoda Venäjästä "vapaiden ihmisten vapaa yhteisö", urakka olisi aloitettava katsomalla Tshetsheniassa totuutta silmiin.


Ihmisoikeuksia
voivat vahvistaa vain sellaiset hallitukset, joiden käyttämänä tuolla sanalla on jotain uskottavuutta. Esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä ja Israel syyllistyvät parhaillaan tekoihin, jotka ovat räikeässä ristiriidassa maiden puheiden kanssa. On erityinen ongelma, jos demokratiat tai sellaisina esiintyvät maat eivät noudata omia arvojaan.

Kuolemantuomioiden määrä on maailmalla vähentynyt, ja viime vuoden aikana niitä pantiin toimeen vielä 28 maassa. Lisäksi yli 80 prosenttia kuolemantuomioista keskittyi neljään maahan eli Kiinaan, Iraniin, Yhdysvaltoihin ja Vietnamiin. Näistä maista kolme on tiukasti hallittuja, epädemokraattisia yksipuoluemaita.

Ylivoimainen enemmistö maailman maista on jo luopunut kuolemantuomioista. Tavoitteeseen pitää pyrkiä myös sitä vielä käyttävissä maissa. On erityisen pulmallista ja häpeällistä, että Yhdysvaltain kaltainen demokraattinen maa yhä näyttää muille esimerkkiä niiden soveltamisessa.