YK:n uudistaminen merkitsee muutakin kuin maailmanjärjestön turvallisuusneuvoston laajentamista. YK:n remontissa painottuvat paitsi turvallisuushaasteet myös kehitys- ja erityisesti ihmisoikeuskysymykset, jotka ovat pääsihteeri Kofi Annanin suunnitelman kolme tärkeintä ulottuvuutta.
Suomen uusi YK-suurlähettiläs Kirsti Lintonen linjasi maanantaina näillä sanoilla YK:n reformia, joka hallitsee hänen helmikuussa alkanutta pestiään New Yorkissa.
"Annan pyrkii siihen, että ihmisoikeustoimikunta muutetaan ihmisoikeusneuvostoksi ja se nostetaan toimijana turvallisuusneuvoston rinnalle. Neuvostossa olisi runsaat viitisenkymmentä jäsenmaata, jotka täyttävät korkeat ihmisoikeuskriteerit", Lintonen kertoi Helsingissä tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa ihmisoikeustoimikunta kärsii tällä hetkellä muun muassa "poliittisesta, epämiellyttävästä toiminnasta", jolla yritetään tukahduttaa keskustelua. EU onkin ottamassa ihmisoikeusneuvostoon yhteisen, myönteisen kannan. Uuden ihmisoikeusneuvoston perustamisen lisäksi tarkoituksena on saada puhtia talous- ja sosiaalineuvostoon.
"Annan vaatii talous- ja sosiaalineuvostoa ottamaan itselleen sen tehtävän, jonka peruskirja on sille aikanaan antanut. Sen on kehityttävä voimakkaasti kehitysfoorumiksi ja ohjeiden antajaksi", Lintonen arvioi.
Kehitysapua
pitää nostaa
Lintonen korosti sitä, etteivät ihmisoikeudet, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja demokratia voi olla enää vain tavoitteita, vaan ne on pystyttävä myös omaksumaan. Rikkaiden maiden kehitysapuun kohdistuva paine kasvaa koko ajan.
"Annan perää kehittyneiltä mailta 0,7 prosentin osuutta kehitysyhteistyöhön ja velkahelpotuksia. Jatkossa lienee hyvin vaikea pyrkiä missään rotaatiossa turvaneuvostoon, ellei 0,7 prosenttia ole täytetty", Lintonen huomautti. Suomi kuuluu niiden seitsemän maan joukkoon, jotka ovat tehneet sitovan lupauksen kehitysavun nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 tai viimeistään 2015 mennessä.
Kehitysavun hilaaminen toivotulle tasolle on yksi YK:n uudistuspaketin monista, vaikeasti saavutettavista päämääristä. Vastahankaa aiheuttaa lisäksi esimerkiksi esitys suojeluvastuusta, jonka pakottaisi turvallisuusneuvoston tarttumaan toimeen, jos jokin valtio ei pidä huolta kansalaisistaan.
Kaikkein kiivainta valtapeliä käydään kuitenkin YK:n turvallisuusneuvoston paikoista, joiden määrä voisi kasvaa kuudella pysyvällä ja neljällä vaihtuvalla jäsenmaalla. Ytimessä ovat tällä hetkellä Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Yhdysvallat.