Ihmiskauppatuomiot lisääntyvät Suomessa todennäköisesti lähivuosina, koska pari vuotta sitten voimaan tullut laki ihmiskaupasta on lisännyt viranomaisten tietoisuutta. Näin arvioi Rajavartiolaitoksen majuri Ilkka Herranen. Herrasen mukaan Suomen viranomaiset vähättelivät aiemmin ihmiskaupan laajuutta.
"Aivan varmasti lain myötä tuomioita ja epäilyjä tulee enemmän. Ihmiskauppa ei ole uusi ilmiö, vaan orjuutta on ollut jo vuosisatoja. Suomessa volyymit ovat pienet, mutta ihmiskauppaa kuitenkin esiintyy", Herranen sanoo.
Kansainvälisten selvitysten mukaan 65-85 prosenttiin ihmiskauppatapauksista liittyy tavalla tai toisella prostituutio. Parituksen ja ihmiskaupan välinen raja on harmaa ja häilyvä, sanoo keskusrikospoliisin rikostietopalvelun rikoskomisario Jouko Ikonen.
"Täytyy muistaa, että ihmiskaupan kaltaista rikollisuutta, esimerkiksi paritustoimintaa on ollut Suomessa jo pitkään. Ongelmana on, miten rajat vedetään."
Karkean erottelun mukaan ihmiskauppa menee paritusta pidemmälle ihmisen vapauden riistossa.
Peistä on vuosien varrella taitettu kovasti siitä, millaisen arvon voi asettaa esimerkiksi lausunnolle, jossa prostituoitu sanoo toimivansa vapaaehtoisesti. "Prostituoitu saattaa sanoa olevansa vapaaehtoinen silloinkin kun asia ei näin ole. Voidaan kysyä, ryhtyykö yksikään nainen siihen ilman pakottavaa syytä", pohtii sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoneuvos Leila Mélart.
Suomi yleensä kauttakulkumaa
Ihmiskaupan uhrien määrää Suomessa ei tiedetä tarkkaan. Arviot vaihtelevat muutamista kymmenistä satoihin vuosittain. Ihmiskaupan uhri jää harvoin Suomeen, kertoo rikoskomisario Ikonen.
"Oikeuskäytäntö hakee tässä asiassa vielä muotoaan. On kuitenkin arvioitu, että Suomen kautta kulkee ja tänne jää satoja uhreja. Tutkintaan asti ei kuitenkaan ole tullut kuin muutama tapaus. Aika monen kriteerin täytyy täyttyä, ennen kuin ihmiskaupasta tuomitaan", Ikonen sanoo.
Syyllisyyttä on myös vaikeampi todeta, koska uhrit ehtivät jo siirtyä toiseen maahan.
Europolin arvion mukaan EU:n alueelle tulee puolisen miljoonaa laitonta maahantulijaa vuosittain. Heistä pieni osa on ihmiskaupan uhreja. Kaikki eivät tullessaan tiedä joutuneensa uhriksi.
"Ihminen voi olla uhka itselleen, jos ei tunnista uhrin asemaa ja pyrkii jatkamaan matkaansa muualle Eurooppaan. Tällöin on tärkeää saada uhri itse tunnistamaan oma asemansa, mikä vaatii pitkäjänteistä työtä", työministeriön erikoissuunnittelija Tero Mikkola sanoo.
Oulun vastaanottokeskuksen johtajan Riitta Lukkaroisen mukaan epäilyjä mahdollisista alaikäisistä uhreista ei tällä hetkellä ole.
"Alaikäisten ihmiskaupan uhrien turvallisuuden takaaminen on erityisen ongelmallista, koska useimmilla ei todennäköisesti ole huoltajaa mukanaan eikä säilöönottokaan ole mahdollista."
"Yleensä ihmiskaupan uhreja ei sijoiteta vastaanottokeskuksiin", Tero Mikkola kertoo.
Suurin uhka uhrille on, että rikollisjärjestö pyrkii yleensä ottamaan omansa takaisin. "Ihminen ei voi koskaan kadota jäljettömiin, mutta meidän täytyy pystyä auttamaan mahdollista uhria jo silloin, kun on perusteltua epäillä hänen joutuneen ihmiskaupan uhriksi."