Ihmiskaupan uhreille annettavaa neuvontaa ja oikeusapua tulisi parantaa, katsoo vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
Nykyisin mahdolliset uhrit eivät usein tunne oikeuksiaan. Tämä voi vaikeuttaa uhrien tunnistamista ja auttamista.
Kun ihmiskaupan uhri ottaa yhteyttä viranomaisiin, yhteydenotto ei yleensä koske suoraan ihmiskauppaa. Sen sijaan hän saattaa kysyä esimerkiksi sitä, mistä saisi uuden passin.
Vähemmistövaltuutettu on tarkkaillut ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä aloitettuaan vuodenvaihteessa työnsä kansallisena ihmisoikeusraportoijana.
Hän suosittaa, että ihmiskaupan uhrien oikeuksista kootaan kirjallinen tietopaketti. Lisäksi oikeudellista apua tulisi olla saatavissa kaikille ihmiskaupan uhreille.
Vähemmistövaltuutetun mukaan Suomi on vuosittain arviolta satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- tai kohdemaa. Suomessa ihmiskauppaa esiintyy ainakin prostituutio- ja paritustoiminnassa.
Tekijät turvautuvat tyypillisesti erilaisiin henkisen painostuksen keinoihin. He voivat esimerkiksi saattaa uhrin velkasuhteeseen ja näin alistaa hänet hyväksikäytölle.