Ih­mis­jouk­ko ko­koon­tui muis­ta­maan hir­tet­tyä Taa­vet­ti Luk­ka­ris­ta sa­ta­vuo­tis­yö­nä

Maanantain vastaisena yönä arkeologi Janne Ikäheimo Oulun yliopistosta (keskellä pyörän kanssa) kertoi Oulun vankilan porttien luona omiin tutkimuksiinsa nojaten, mitä sinä iltana sata vuotta sitten Oulun lääninvankilan edessä tapahtui. Muistelijoiden joukossa oli useita Taavetin sukulaisia. Tilaisuus jatkui Kontinkankaan hirttopuumuistomerkillä ja päättyi Taavetin haudalle, joka sijaitsee Oulun hautausmaalla.

Kuva: Esko Aho

Taavetti Lukkarisen hirttopuumuistomerkki sijaitsee Kontinkankaalla.

Kuva: Kontiainen Jarmo

Sunnuntaina ja maanantain välisenä yönä kello 24 kokoontui Oulun vankilan portille alun neljättäkymmentä henkilöä muistelemaan Kontinkankaan metsikössä pian keskiyön jälkeen 3.10.1916 hirtettyä keminmaalaista metsätyönjohtajaa Taavetti Lukkarista.

Taavettia lohduttanut vankilasaarnaaja Arvi Järventaus kertoo K.A. Wegeliuksen kirjassa Aseveljet! (1924), mitä tuolla paikalla tapahtui tarkalleen sata vuotta sitten: "Nähdessäni, kuinka levottomana Lukkarinen jäisi ryssien käsiin, tein päätökseni: tahdoin saattaa kuolemaantuomittua viimeiseen saakka. Tottelin sydämeni ääntä. Niin nousin yhdessä Lukkarisen kanssa vankirattaille, joihin ottivat paikkansa myös vanginvartijat Jaakko Satokangas ja Imanuel Jokitulppo, ja ajoimme läpi hiljaisen, nukkuvan kaupungin. Meitä ympäröivien ratsujen kaviot kumahtelivat kolkosti öiseen katuun."

Taavetti Lukkarisen hirttopuumuistomerkki sijaitsee Kontinkankaalla.

Kuva: Kontiainen Jarmo

Taavettia syytettiin maanpetoksesta, koska hän joulukuussa 1915 oli yrittänyt salakuljettaa Rovaniemellä junaan nostetussa reessään kolme Muurmannin ratatyömailta paennutta saksalaista sotavankia Ruotsiin.

Jännittävä matka jäi lyhyeksi, sillä Lukkarinen kuljetettavineen paljastui jo Koivun asemalla Rovaniemen ja Kemin välissä.

Lukkarinen itse ehti paeta Ruotsiin, mutta hän palasi pian Suomeen koti-ikävän vuoksi. Lopullisesti Lukkarinen vangittiin kesän alussa 1916 Oulun eteläpuolella, kun hän yritti vaivihkaa ja epäilyttävästi pälyillen poistua junasta ennen tarkasti vartioitua Oulun asemaa.

Kuolemantuomio oli harvinainen

Salainen venäläinen kenttäsotaoikeus tuomitsi Taavetin kuolemaan, mikä oli sen ajan oloissa harvinaista, koska kuolemantuomiot säännönmukaisesti muutettiin silloin Venäjällä pakkotyöksi Siperiassa. Varma kuolemantuomio seurasi vain keisarin, keisarinnan ja heidän lähisukulaistensa murhista tai murhayrityksistä.

Taavetista tulikin viimeinen Venäjän vallan alla teloitettu suomalainen aktivisti/separatisti. Ankaran rangaistuksen tarkoitus oli varoittaa suomalaisia vehkeilemästä keisarin vihollisten kanssa.

Taavetti Lukkarisen salaisten puuhien tarkat motiivit sekä mahdolliset muut toimintamuodot kuin vankien salakuljettaminen eivät ole tiedossa, mutta niiden uskotaan liittyneen muun muassa jääkäriliikkeen värväys- ja etappitoimintaan.

Juttua muokattu 3.10. kello 12.46. Vangitsemisvuosi korjattu.