Parvekkeet täyttyivät pakokauhuisista ihmisistä, kun kymmenkerroksinen talo tutisi Pakistanin pääkaupungin Islamabadin keskustassa. Väkijoukot yrittivät päästä pois sortuvasta rakennuksesta - monet turhaan.
Sajida Burki näki omista kodistaan naapuritalon romahduksen. Hänen asuntonsa säilyi vahingoittumattomana kuin ihmeen kaupalla.
"Ryntäsimme ulos. Olimme yöpaidoissamme, eikä naisilla ollut jalkineitakaan tai dopattaa (pään peittävää huivia)", Burki kuvaili.
"Näimme ihmisten tungeksivan parvekkeille viereisessä rakennuksessa, kun se vielä huojui. Sitten se hajosi, ja asukkaat tulivat alas betoniröykkiön mukana."
Pölyn hälveneminen kesti kauan, minkä jälkeen eloonjääneet alkoivat huutaa apua. Loukkuun jääneitä etsittiin epätoivoisesti.
"Kuulin naisten ja lasten huutoa. Monet olivat jääneet jumiin sisälle, emmekä kuulleet kuin itkua. Näky oli traaginen", Burki kertasi kauhunhetkiään.
Sadat ihmiset kerääntyivät seuraamaan raivausta päivän aikana. "Siellä on lapsia. Jos murskan alla on ilmataskuja, he voivat olla yhä hengissä. Emme voi julistaa heitä kuolleiksi", itki Ayan Durani.
Paikalla oli myös yksi pelastuneista, Sabahat Ahmed. Hän hyppäsi nopeasti portaikkoon herättyään vavahteluun. Ihmiset olivat paniikissa.
"Toiseen maanjäristykseen mennessä talo oli alkanut murtua. Rakennuksen luhistuessa ihmisiä virtasi edelleen ulos", Ahmed kertoi.
Tuhoutuneessa tornissa asui tiettävästi myös ulkomaalaisia, muun muassa japanilaisia, italialaisia ja arabeja. Surmansa saaneista ainakin yksi oli egyptiläinen.
Islamabadin poliisi pyysi paikallisia yrittäjiä tuomaan metallileikkureita, nostokurkia ja muita laitteita, joita tarvitaan raivaustyössä. Apua toivottiin myös rakennusinsinööreiltä. Työtä vaikeutti se, että rakennuksen kellarissa oli autojen pysäköintihalli eikä nostureita uskallettu ajaa aivan raunioiden viereen.