Vaala Vuoden alussa muodostetulla Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella lähes puolet jokien pituudesta ja yli puolet järvien pinta-alasta ovat sellaisia, joissa ihmistoiminnan vaikutukset ovat huomattavia. Se käy ilmi tuoreesta selvityksestä.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue on yksi seitsemästä vesihoitoalueesta. Se koostuu 14 vesistöalueesta ja ulottuu 61 kuntaan pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mutta osin myös naapurimaakunnissa. Uudet alueet ovat vesien hoidon suunnittelualueita.
Ihmistoiminnan merkitykset arvioitiin huomattaviksi Kalajoessa, Pyhäjoessa, Siikajoessa, Temmesjoessa, Oulujoessa, Emäjoessa, Vuokinjoessa, Haaponivassa sekä Kajaaninjoki-Ontojoessa ja Kipinän alapuolisessa Iijoessa. Järvissä ihmisen toiminta näkyy selvästi Oulujärvessä, Vuokkijärvessä, Ontojärvi-Nurmesjärvessä ja Kostonjärvessä.
Rannikkovesissä huomattavia vaikutuksia on Liminganlahdella sekä Oulun, Raahen ja Haukiputaan edustalla.
Pohjoisen vesiä on muutettu eniten voimalaitoksia rakennettaessa. Vuokkijärvessä, Ontojärvi-Nurmesjärvessä ja Kostonjärvessä veden pinnan talvinen alenema on kasvanut säännöstelyn myötä yli kolme metriä.
Sisävesiä kuormittavat eniten luonnonhuuhtouma ja maatalous. Rannikolla yli puolet fosforikuormasta tulee teollisuudesta ja valtaosa typestä yhdyskuntien jätevesistä.
Oulujoki-Iijoen alueella on 60 pohjavesien riskipaikkaa. Puhdasta vettä uhkaavat maa-ainesten otto, liikenne ja tienpito, asutus, maankäyttö sekä maa- ja metsätalous. Erityisesti maa-ainesten oton jälkihoidossa on parantamisen varaa. Pohjavesien suojelusuunnitelma on tekemättä vielä 31 riskialueelle.
Alueen yhdyskunnista pintavettä käyttää enää vain Oulun kaupunki, 29 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Muut yhdyskunnat pumppaavat pohjavettä Oulujoen-Iijioen alueella 33 000 kuutiometriä vuorokaudessa.
Alueen vesiselvitys on nähtävillä ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/ppo. Siitä voi antaa palautetta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen tammikuun loppuun saakka.