Vankeinhoidon asiantuntijoita löytyy yllin kyllin muun muassa erilaisilta keskustelu- ja mielipidepalstoilta. Isoimmin kirjaimin kirjoittavat usein ne, joiden mielestä koko palvelu pitäisi ulkoistaa vaikka Venäjälle. Heidän mielestään vesi ja leipä sekä mahdollisimman pieni koppi ovat kaikki, mitä vanki tarvitsee.
Sivistysyhteiskunnan on taattava ihmisarvoiset olot myös vangeille. Noin 4 000:n vapausrangaistusta kärsivän joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Vankien liian helppoja oloja päivittelevien on kuitenkin syytä muistaa, että kaksi kolmesta suomalaisesta vangista on lujasti päihdekoukussa ja joka viides kärsii vaikeasta mielenterveysongelmasta.
Vankiloissa on jo vuosia kamppailtu ahtauden kanssa. Tästä ongelmasta kärsivät niin vangit kuin kalteritaloissa työskentelevätkin. Ahtaus kiristää pinnaa ja lisää väkivallan riskiä. Tuoreet suunnitelmat vankeinhoidon henkilökunnan karsimisesta tuntuvat täysistä vankiloista katsottuna käsittämättömiltä.
Vankeinhoidon ammattilaiset eivät pidä uskottavina laskelmia, joiden mukaan vankiluku laskee ja työntekijöitäkin voitaisiin sitä kautta vähentää. Huume- ja ammattirikollisuuden lisääntyessä vankeusajat ovat vain pidentyneet. Elinkautisvankeja on meillä nyt enemmän kuin koskaan. Jengiytyminen yleistyy ja pelkääjiä on yhä enemmän, joten osastoinnin ja sitä kautta työvoiman tarve lisääntyy.
Vankiloiden arkea on jo, ettei kaikille vankiryhmille riitä vartijoita. Kuntouttavan työn sijaan vangin päiväohjelma muuttuukin silloin sellissä makoiluksi. Sakkovangit täyttävät sellejä turhaan, mutta hyvää vaihtoehtoa heidän rankaisemisekseen ei ole keksitty. Muiden maiden kansalaisia on vankijoukosta noin 300. Heidän siirtämisensä kotimaahan auttaisi, mutta se ei näytä käyvän aivan yksinkertaisesti. On myös muistettava, että mikäli Ruotsi päättäisi sysätä kaikki suomalaiset vankinsa synnyinmaan vastuulle, Suomen vankeinhoito olisi huutavassa hukassa.
Vankilavirkailijain liitto muistutti viime torstain työnseisauksellaan, että vankien valvonnassa joudutaan jatkuvasti rikkomaan työaikalakia. Ylityöt eivät ole ilmaisia, eikä lain ylenkatsonta ole kunniaksi oikeusministeriölle, jonka hallinnonalaan vankeinhoito kuuluu. Huolestuttava seuraus tilanteesta on, että muutamassa vuodessa vankiloiden henkilökunnan sairastavuus on lisääntynyt viidenneksen.
Syksyllä voimaan tuleva uusi vankeuslaki edellyttää, että jokainen vanki voi käyttää vankeusaikansa entistä paremmin suunnitelmalliseen kuntoutumiseen. Vankiloissa työskentelevät ihmettelevät, miten se on mahdollista, kun nykyisiäkään tavoitteita ei voida henkilökuntavajeen takia täyttää. Vaarana on, että työaikalain lisäksi vankiloissa rikotaan kohta myös vankeuslakia.
Kainuussa on väläytelty koko maakunnan yhdistämistä yhdeksi kunnak-si. Tavoite on mahdoton, kun edes organisaatioltaan paljon kevyemmät seurakunnat eivät saa Kainuussa liittoa aikaiseksi.