Ih­mis­al­kion kloo­naa­mi­nen ei yl­lät­tä­nyt

Tieto ensimmäisen ihmisalkion kloonaamisesta Yhdysvalloissa ei yllättänyt suomalaisia geeniasiantuntijoita.

Tieto ensimmäisen ihmisalkion kloonaamisesta Yhdysvalloissa ei yllättänyt suomalaisia geeniasiantuntijoita. Bostonissa sijaitsevan yksityisen Advanced Cell Technologies -yrityksen tutkijaryhmä on onnistunut kloonaamaan ainakin yhden ihmisalkion. Yritys ilmoitti sunnuntaina, että alkiota käytetään vain kantasolututkimuksiin eikä sitä kasvateta yli 14 vuorokauden ikäiseksi.

Yhdysvalloissa uutinen herätti voimakasta hämmennystä ja kritiikkiä, mutta Suomessa se on otettu vastaan rauhallisesti.

”Ei tämä yllätyksenä tullut. Ryhmän päämääränä ei ole ihmisen koonaaminen vaan kantasolujen tuottaminen perustutkimukseen, jolla yritään kehittää uusia hoitomenetelmiä vakaviin sairauksiin”, arvioi ylilääkäri Helena Kääriäinen Väestöliitosta.

Professori Juha Keren mukaan sama temppu on tätä ennen osattu tehdä jo monilla lajeilla. ”Ei ole hätkähdyttävää, että se on nyt onnistunut myös ihmissoluilla. Soluviljelmistä on vielä pitkä matka uusien hoitojen kehittämiseen”, totesi Juha Kere, joka toimii molekyyligenetiikan professorina Tukholman Karoliinisessa Instituutissa.

Suomessa ihmisalkioiden tuottaminen lääketieteellisiin tutkimuksiin on laissa kielletty.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) voi myöntää luvan alkiotutkimuksiin, jos niissä käytetään hedelmöityshoidoissa yli jääneitä alkioita. Lupa on myönnetty neljälle laitokselle Oulussa ja Helsingissä, mutta tiettävästi yhdessäkään ei vielä tehdä alkiotutkimuksia.

Ilmoita asiavirheestä