"Mun elinvoima kuihtuu täällä. Happanee", valittaa keski-iän kriisissä oleva Seppo vaimolleen Pirkko Saision näytelmässä.
Kotia paremmin Seppo viihtyy Brysselissä, koska siellä on portugalilaisia ja italialaisia naisia. Niissä haisee vielä ummukka.
Finlandia-ehdokkaana olleessa Saision romaanissa suureen ikäluokkaan kuuluva vanharouva Harriet on vasta saavuttamassa asian ytimen: törkeyden olla halujensa tasalla.
Saisio kirjoitti peräkkäin kaksi teosta, joilla on vahvat nimet: Tunnottomuus ja Voimattomuus. Molemmissa pitkä avioliitto joutuu koetukselle kolmannen henkilön kautta.
Pirkko Saisio tuntee ihmissielun: pariskuntien repliikit ovat nautittavan tosia. Seppo ja Tuula sekä Harriet ja Jaakko tietävät toistensa liikkeet ja sanat jo ennen kuin niitä lausutaan.
"Ero, jossa toinen rakastuu, voi tapahtua missä iässä tahansa. Ihmiset, jotka vielä eilen olivat lähimpiä ja lojaaleimpia toisilleen, ovat viikon kuluttua ilmiriidoissa. Yhtäkkiä ei tunne sitä kenen kanssa on elänyt 20-30 vuotta."
Saisiolle on ollut tärkeää, etteivät yllättävät rakkaussuhteet tule sotkemaan huonoa liittoa vaan semmoisen, joka voisi jatkua vaikka kuinka pitkään ihan ok, jos väliintuloa ei tapahtuisi.
Analysoiva keskiluokka
Saisio sanoo halunneensa tutkia ihmismielen yllättävyyttä, kuinka ihmiset joutuvat ymmälleen itsensä ja toistensa kanssa.
"Jouko Turkka lanseerasi käsitteen mielipidekeskiluokka. Se tarkoitti ihmisiä, jotka luulivat olevansa yhtä kuin mielipiteensä. Siitä on mielestäni siirrytty seuraavaan, analysoivaan keskiluokkaan, jossa ihmiset ovat kauhean tietoisia mielenliikkeistään ja pystyvät analysoimaan tunteensa ja motiivinsa: jos teen näin, musta tuntuu tältä, tämä on mun motiivi. Kunnes tulee niin yllättävä asia, toinen ihminen tai rakkaussuhde, joka poistaa sen analyysin. Sitten ei enää tiedetä, mitä minulle tapahtuu ja miksi."
Saision mukaan se osoittaa, että itseanalyysi on loppujen lopuksi ollut pinnallista. "Ihminen on paljon syvempi, monimutkaisempi ja yllättävämpi kuin tietää olevansa."
Äiti pyörittää perhettä
Tunnottomuus-näytelmässä on kovaa tekstiä isän ja pojan välillä. Isällä on ensin huono omatunto ja vanhenemisen myötä heikkenevä itsetunto, tarve osoittaa viriiliytensä ja se ettei elämä ole eletty.
"Seppo etsii ulospääsyä turtumuksesta eroottisen rakkauden puolelta ja huomaa, että kyllä se sieltä myös löytyy. Mutta siellä ovat myös toiset ongelmat ja saavutuksilla kova hinta"
Sepon mielestä nuoret urokset tässä yhteiskunnassa luonnonjärjestyksen vastaisesti ruikuttavat ja rukoilevat, että vanhemmat urokset väistyisivät. Naaraat ovat opettaneet ne semmoisiksi.
"Äidit seisovat isien ja poikien välissä. Yhteiskunta on sillä tavalla pehmeä, etteivät isät saa esittää pojille haasteita, koska äidit ovat niin empaattisia", vahvistaa Saisio.
Yleinen trendi on Saision mukaan se, että naiset pyörittävät perheitä. Isit eivät löydä paikkaansa ja rooliaan.
"Kun ajattelen omaa laajaa heterotuttavapiiriäni, niin mahtaisinko tuntea yhtään perhettä, jossa eletään niin kuin Suomisen Ollin aikoihin, että isä olisi perheen auktoriteetti. Siellä eletään äitien arvomaailman mukaan ja äidit ovat kaikissa ihmissuhteissa keskiössä. Aika vähän näkee isien ja lasten välejä, joissa ei äiti jotenkin junailisi."
Kaiken varalta Saisio huomauttaa, että poikkeuksia on paljon.
Pirkko Saision Tunnottomuus-
näytelmä saa ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä torstaina 9.2. kello 19.
Saisio on yleisön tavattavissa pääkirjaston Pakkalan salissa torstaina 9. helmikuuta kello 16.30.