Kirkkopalojen syyksi paljastuu useimmiten joko ihminen tai luonto. Maanantaina aamuyöllä tulen valtaan joutuneen Porvoon tuomiokirkon katon syttymissyytä ei tutkimusten alkuvaiheessa vahvistettu. Porvoon tuomiokirkon palo edeltäneistä kirkkopaloista tuoreessa muistissa on Vammalan kirkkopalo syyskuussa 1997.
Tässä viime vuosikymmenen tuhoisimmassa palossa Tyrvään vanhasta kirkosta jäivät jäljelle vain kiviosat. Keskiaikaiseen Pyhän Olavin kirkkoon oli juuri tehty talkootyönä uusi paanukatto.
Vammalan kirkon palon syyksi paljastui myöhemmin tuhopoltto. Kirkossa ei ollut ajanmukaisia palohälyttimiä eikä sammutusjärjestelmää.
Aiemmin samana vuonna Uudenkaupungin vuonna 1863 valmistunut uusi kirkko kärsi tuntuvat vahingot heinäkuussa syttyneessä tulipalossa. Palon aiheutti kirkon torniin iskenyt salama.
Tuhopolttajat usein asialla
Kesäkuussa 1994 tuhopolttajan sytyttämä tuli tuhosi Virtain Killinkosken kirkon ulkorakennuksen. Rakennus sijaitsi vain kymmenen metrin päässä vanhasta puukirkosta, mutta tuuli käänsi liekit toisaalle ja kirkko säästyi tulelta.
Pornaisten kirkon kellotapuli paloi kivijalkaan saakka tammikuussa 1993. Puinen tapuli oli Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja rakennettu vuonna 1834. Tapuli oli kulttuurihistoriallisesti arvokas ja siinä sijaitsi myös Pornaisten kotiseutumuseo.
Vuoden 1992 kesäkuussa vaurioitui Kirkkonummen kivikirkon irtaimisto. Tuhopolttaja oli sytyttänyt alttariliinan, flyygelin, urut ja puisen patsaan. Kaikki esineet olivat antiikkia.
1980-luvulla kirkkopaloja sattui kymmenkunta. Useimmat palot olivat tahallaan sytytettyjä.
Salaman isku sytytti puolestaan Karjalohjan kivikirkon vuonna 1970. Vain kivikirkon seinät jäivät pystyyn. Kirkon kattaminen toteutettiin pääosin seurakuntalaisten keräyksellä hankkimilla varoilla. 1970-luvulla paloi kahdeksan kirkkoa.
Tuli on tuhonnut yli 60 kirkkorakennusta vuodesta 1905 alkaen.