Tomi Ilvessalmi ja Jonna Häkkilä kiertävät katseellaan Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Tietotalon aulassa.
"Hissi ainakin."
"Limsa-automaatit."
"Kellot, ja varmaan, jos löytyy videoita ja dvd-soittimia?"
Polar Electron Ilvessalmi ja Nokian Multimedia-yksikön Häkkilä etsivät aulasta esineitä, joissa on käyttöliittymiä. Molemmat ovat käyttöliittymä- ja käytettävyysasiantuntijoita. He kävivät torstaina pitämässä esityksiä Tietotaloon Maailman käytettävyyspäivän yhteydessä järjestetyssä tapahtumassa, jossa mietittiin, miten teknologiasta voidaan tehdä ihmisläheisempää.
Käytettävyys on laaja asia, ja sen tutkiminen ja kehittäminen on mukana tuotteen valmistumisen aikana ideasta lähtien, oli kyseessä sitten rannetietokone, 3g-puhelin tai hissi. Käytettävyys on myös ensimmäisiä asioita, minkä kanssa kuluttaja joutuu tekemisiin, ja se ratkaisee monesti tuotteen menestyksen.
Aina ei ole näin, Ilvessalmi sanoo.
"Jos mietitään perinteistä, kirjoituskoneesta tuttua QWERTY-näppäimistöä, niin se on tarkoituksella rakennettu hitaaksi kirjoittaa. Mekaanisissa koneissa kirjasimet tarttuivat toisiinsa ja jumittuivat, ja siksi usein toistuvat kirjaimet on sijoiteltu kauas toisistaan."
Vähän nappeja,
paljon toimintoja
Tekstiviesti on toinen esimerkki kömpelöstä käyttöliittymästä, joka on kuitenkin uponnut ainakin suomalaiseen kuluttajaan. Vaikka asiat voitaisiin tehdä nopeammiksi, joskus vakiintunut käytäntö merkitsee sitä, että muutoksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Käytettävyyden kanssa painivat ihmiset tekevät työtään aikataulujen puristuksessa. Kilpailu esimerkiksi päätelaitemarkkinoilla on kovaa ja jatkuvasti täytyy tuoda uutta versiota markkinoille. Silloin täytyy tehdä mahdollisimman hyvää työtä mahdollisimman nopeasti ja yrittää edelleen tehdä tuote, jota on helppo käyttää. Toinen seikka on kehitys itse, sanovat asiantuntijat.
"Kännyköissäkin nappien lukumäärä on pysynyt suurin piirtein samana, mutta toiminnallisuuksia ja eri sovelluksia on tullut hirveä määrä lisää. Kaikkia niitä pitää pystyä käyttämään periaatteessa muuttumattoman käyttöliittymän kautta", Häkkilä huomauttaa.
Yksinkertaisuus kunniassa
Kompromissien tekeminen ja kohderyhmän miettiminen ovat ratkaisevia asioita. Vaikka ominaisuuksia olisi mahdollista tunkea tuotteeseen mielin määrin, se voi haitata käytettävyyttä.
"Lisäksi on hirveän helppoa tehdä itselle tuotetta, omasta näkökulmastaanhan ihminen lähestyy asioita. Aina täytyy kuitenkin muistaa, kenelle ja mihin tarkoitukseen laitetta tehdään: hiihtäjät tarvitsevat lajiaan varten tietynlaisen tuotteen ja pyöräilijät tietynlaisen", Ilvessalmi pohtii klassista insinööri-syndroomaa.
No keksivätkö asiantuntijat esimerkkejä hyvistä käyttöliittymistä? Huonoja tulee mieleen vaikka kuinka monta, Ilvessalmi ja Häkkilä nauravat, mutta hyvät ovatkin harvemmassa.
"Applen iPod on kyllä nykyisin paljon käytetty esimerkki hyvästä käyttöliittymästä. Siinä on ollut vahva näkemys tuotteesta ja pidetty sen toiminnallisuus yksinkertaisena minimalismiin saakka. Sen sijaan, että olisi ympätty siihen fm-radiot ja muut, tuote ja käyttötarkoitus on pidetty selkeänä mielessä", Ilvessalmi sanoo. Toinen hyvä esimerkki on Google, jonka hakusivu on pysynyt yhtä karuna ja yksinkertaisena alusta asti.
Entäs niitä huonoja?
"Videot ja dvd-laitteet", Häkkilä nauraa. "Kaikki, jotka ovat ikinä yrittäneet ajastaa nauhoitusta, tietävät mistä puhun!"