Pohjolaan saapui pelätty, mutta tulevaksi tiedetty vieras, kun H5N1-virus löytyi Ruotsista. On iso ihme, ellei viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleita lintuja löydy lähiaikoina myös Suomessa. Onkin hyvä muistaa, että virus on vaarallinen lähinnä linnuille. Maailman terveysjärjestö tietää 173 varmaa ihmisen H5N1-tartuntaa. Heistä 93 on kuollut. Maailmalla liikkuu monia ihmiseen herkemmin tarttuvia ja tehokkaammin tappavia tauteja.
Linnusta lintuun se leviää ärhäkästi Se on uhkaava piirre. Virusten muuntumiskyky tiedetään. Jos H5N1 kehittää ihmisestä ihmiseen tarttuvan mutaation, suuret huolet alkavat. Silloin rokotteen valmistukseen lupautuneilta tehtailta odotetaan täydellistä tarkkuutta ja nopeaa työtä.
Ihminen saa nyt torjua itse vauhdittamaansa tautia. Se on yhdenlainen osa Kiina-ilmiötä. Kiinassa ja muuallakin Aasiassa lintuja kasvatetaan ahtaasti, siipi siivessä. Niissä tarhoissa H5N1 riehaantui 90-luvulla. Siipikarjakauppa ja kananlantaa kalalammikoihin ravinteiden lisäämiseksi paiskoneet kalafarmarit tuuppasivat taudille lisää vauhtia. Mitenpä vesilinnut osaisivat varoa kalalammikoihin pysähtymistä.
Osa metsästystä harrastavista tuttavista aikoo jättää väliin ensi syksyn vesilintujahdin. Jotkut sanovat välttävänsä luonnonvesissä uimista. Vara on tietysti viisautta, mutta epätodennäköistä on, että joku avovesissä polskiva sairastuu Suomessa lintuinfluenssaan ensi suvena.
Se tiedetään, että virus tarttuu pääasiassa lintujen ulosteiden välityksellä. Villilinnut voivat kantaa virusta olematta sairaita. Kukapa estäisi lintuja ruikkimasta vesistöihin.
Turkissa lintuinfluenssaan kuolleet lapset leikkivät tautiin menehtyneillä kanoilla. Kukaan lähiympäristössä ei osannut varoittaa heitä sen leikin hengenvaarallisuudesta. Suomessa vaara tiedetään. Moni joutuu tarkkailemaan myös lemmikkejään entistä tiukemmin. Pystyvätköhän kaikki huolehtimaan, ettei koira tai kissa retuuta kuollutta lintua? Terveysviranomaiset ovat siitäkin varoittaneet.
Ruotsalaiset saavat näyttää mallia torjunnasta. Tautiin kuolleet sotkat löytyivät Oskarshamnin ydinvoimalan tuntumasta. Seudulla ei juuri liiku ulkoilijoita. Tartuntaa on tuskin kannettu kengissä etäälle. Löytöpaikan ympärille julistettu kymmenen kilometrin suoja-alue tuntuu nyt riittävältä. Tartuttajia voi kuitenkin tulla lisää jonnekin toisaalle.
Linnuille on jo rokote H5N1-virusta vastaan. Ranskassa sitä käytetään. Ruotsissa aiotaan ryhtyä rokotuksiin, jos virus leviää siipikarjaan. Olisikohan viisasta ehkäistä ensimmäinenkin tartunta. Rokotetun siivekkään ruuaksi valmistaminen ja syöminen ei ole ihmiselle vaarallista. Rokottamaton, sairastunut eläin on vaaraksi.