Kirjoittaja on ylijohtaja valtiovarainministeriössä.
anskaa on markkinoitu työmarkkinauudistusten mallimaana. Sitä voi hyvällä syyllä pitää myös radikaalina julkisten palvelujen ja hallinnon uudistajana. Rohkeita uudistuksia pidetään välttämättöminä, jotta pohjoismainen hyvinvointivaltio voidaan säilyttää myös tulevaisuudessa.
Tanskan hallitus on tehnyt mittavan rakenneuudistusohjelman, jolla pyritään nostamaan merkittävästi julkisen sektorin tuottavuutta ja tehokkuutta. Kuulostaa tutulta vai mitä? Tanska vain tuntuu olevan pitkän askeleen edellä toimenpiteiden konkretisoinnissa ja aikataulutuksessa verrattuna Suomeen. Jos hallituksen rakenneuudistusohjelma toteutuu, vuoteen 2007 mennessä Tanskan kunta-, maakunta- ja palvelurakenteet on muokattu perusteellisesti uuteen uskoon.
Kansainvälisissä vertailuissa Tanska sijoittuu Suomen tavoin julkisen sektorin tuloksellisuudessa ja kustannustehokkuudessa kärkipäähän. Tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä. Tanskassa kehys- ja budjettiprosessissa sovitetaan yhteen lyhyen ajan menojen hallinta ja pidemmän ajan tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävät rakenne- ja toiminnalliset uudistukset sekä niiden edellyttämät investoinnit.
Valtiovarainministeriön kehysvalmistelussa toimintamenoja leikataan vuosittain 2-4 prosenttia. Sen arvioidaan vastaavan vuotuista tuottavuuden parantamista. Yleisistä menoleikkauksista huolimatta tehokkuutta ja tuottavuutta lisääville uudistukselle varataan riittävästi voimavaroja.
Kunta ja maakuntatalouden ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle, mutta valtio ei voi komentaa kuntia laatimaan tehostamisohjelmia. Valtio tekee vuosittain budjettiesitysten osana sopimuksen Tanskan kuntaliiton kanssa kuntien talouden, rahoituksen ja toiminnan kehityksestä. Sopimuksessa sovitaan muun muassa tärkeimmistä toiminnan painopisteistä, keskeisistä uudistuksista sekä kuntien verokatosta.
Sopimus ei sellaisenaan ole juridisesti sitova, mutta sillä on erittäin suuri poliittinen painoarvo hallituksen budjettiesityksen, sen parlamenttikäsittelyn sekä kuntien palveluja koskevien lainsäädäntöhankkeiden ja kuntien päätöksenteon ohjauksen kannalta. Osana rakenneuudistusohjelmaa kunnat ovat laatineet palvelustrategiat, joissa kukin kunta on määritellyt, mitä palveluja se itse tuottaa ja mitä se hankkii ulkopuolelta.
Osana toimintojen tehostamista on siirrytty vaiheeseen, jossa sähköisiä palveluja - eGovernancea - ei enää mielletä ensisijaisesti "sähköisten palvelujen tarjoamiseksi verkossa", vaan palvelujen uudistamiseksi ja tehostamiseksi, jossa IT on väline. Tavoitteena on myös, että sähköistämällä voidaan asiakkaiden näkökulmasta poistaa valtion, nykyisten maakuntien ja kuntien rajat. Palvelu on pääasia eikä se, kuka tai mikä ja miten ja missä se tuotetaan.
Tanskassa on käynnissä raju kunta- ja maakuntauudistus, joka toteutetaan vuoden 2006 aikana. Uudistuksen poliittisena tavoitteena on turvata peruspalvelujen saatavuus ja taso. Kuntarakenteen vahvistamiseksi katoaa 170 kuntaa ja jäljelle jää noin sata. Kunnan minimikooksi on asetettu 20 000 asukasta. Pienempiä kuntiakin voi olla, mutta niiden on tuotettava palvelut yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Vain yksi kunta on halunnut tällaista järjestelyä. Kuntaliitosten ja uusien kuntarajojen jälkeen kunnan mediaanikooksi on tulossa lähes 50 000 asukasta.
Samanaikaisesti kuntaremontin kanssa toteutetaan palvelurakenteiden uudistaminen suurkuntaperusteiseksi. Peruspalveluista kunnalle kuuluvat uudistuksen jälkeen ensimmäisen ja toisen asteen opetus ja sosiaalitoimi, mutta ei enää perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito keskitetään viidelle Alueelle (Region), jotka korvaavat aiemmat erikoissairaanhoidosta ja monista muista maakuntatehtävistä vastanneet maakunnat, Amtit, joita on nykyisin 14. Kaikki Amtit lakkautetaan.
Alueille kuuluu terveydenhuollon lisäksi vain aluehallinto. Alueen rahoitus on tarkoitus jakaa siten, että valtionosuuksilla rahoitetaan 80 prosenttia ja kuntien rahoituksella 20 prosenttia. Tämän arvioidaan kannustavan kuntia panostamaan riittävästi terveyden edistämiseen, hyvään vanhusten hoitoon ja elinympäristöön ja välttämään kustannusten siirtoa Alueille.
Kunta- ja maakuntaremontin valmistelu käynnistettiin asiantuntijakomiteassa tilanteessa, jossa sen poliittinen hyväksyntä ja kunta- ja aluejohdon tuki oli vähäistä. Hallituksessa uudistuksen valmistelusta vastasi sisäasiain- ja terveysministeriö. Ministerin vahvaa sitoutumista uudistukseen oman puolueensa vastakkaisesta kannasta huolimatta on pidetty keskeisenä sille, että asiantuntijakomitean ehdotukset saivat laajan valtakunnan tason poliittisen tuen sekä maakunta- ja kuntatason päättäjien hyväksynnän. Valmistelu- ja julkistamisprosessia pidettiin erittäin onnistuneena. Virkamiesten arvio oli, että jos uudistus olisi valmisteltu poliittisessa tai parlamentaarisessa komiteassa, mitään ei olisi saatu aikaan.
Tanskassa on reilut viisi miljoonaa asukasta kuten Suomessakin. Samoin hyvinvointivaltio rakentuu pitkälti samoille arvoille ja malleille kuin meilläkin. Tanskan uudistusohjelma voisi hyvin toimia meille kannustavana esimerkkinä.
Suomessa yli puolet kunnista on alle 5 000 asukkaan kuntia. Sisäministeriön mukaan Suomessa on noin 35-41 kaupunkiseutua, joihin kuuluu keskimäärin kuusi kuntaa ja joiden keskikoko on 90 000-114 000 asukasta määritelmästä riippuen. Kaupunkiseuduista kasvavia on vain 15. Supistuvia pikkukuntia on paljon ja niiden määrä on nopeassa kasvussa. Yli 400 kunnan Suomessa kunta- ja palveluremontille on vielä suurempi tarve kuin Tanskassa.