Kempeleläinen säveltäjä ja ala-asteen luokanopettaja Jussi Rasinkangas on vaatimattoman oloinen pohjalainen.
Tämän Kestilässä aikaiseksi varttuneen, kansankielellä "kestisen", miehen voisi yhtä hyvin kuvitella näkevänsä paripyörätraktorin hytissä kuin Fender-kitara sylissä uutta sävellystä tapailemassa.
Rasinkankaan viimeaikaisilla saavutuksilla joku toinen saattaisi jo harjoitella diivan elkeitä, mutta kempeleläissäveltäjä tarkoin varoo käyttämästä ylisanoja omista tekemisistään.
Kuusitoista tuntia viikossa alakoululasten opetusta ja loppuaika sävellystä on hänelle hyvä jako. Elämä pysyy sillä keinoin sopivasti järjestyksessä ja tasapainossa.
Eikä hän ole edes sukua tunnetulle keskisuomalaiselle lastenlaulukonkarille Pentti Rasinkankaalle. Tämän tiedon Jussi Rasinkangas joutuu kertomaan aina ensiksi niille, jotka eivät häntä entuudestaan tunne.
Viime viikolla Rasinkangas nousi jälleen kansalliseen mediajulkisuuteen voitettuaan Nurmeksen valtakunnallisen P.J. Hannikainen -joululaulukilpailun pari kolme vuotta sitten syntyneellä sävellyksellä Kaunein yö. Sanat siihen kirjoitti Pekka Samuel Laaksonen, joka asuu Ryttylässä Riihimäen lähellä.
Palkintoraadin mukaan laulu tuo koskettavasti ja juhlavasti esille joulun sanoman. Kaunein yö edustaa joustavaa melodista linjaa, ja sen esittäminen vaatii klassista laulutaitoa.
Kilpa nuottien perusteella
Palkintojenjakotilaisuudessa Nurmeksessa voittajalaulun tulkitsivat oopperalaulaja Arto Seppänen, jonka vanhemmat asuvat Oulussa, sekä oululainen poikakuoro Ynnin Pojat. Seppästä säesti pianolla Kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen.
"Itsekin kuulin vasta tässä tilaisuudessa ensimmäisen kerran, miten hienosti Jari Levyn tekemä pianosovitus toimii", Jussi Rasinkangas tunnustaa.
"Minusta oli kaikkia kilpailijoita kohtaan reilua, että tuomaristo tutustui kilpailusävellyksiin vain nuottien perusteella. Muutenhan laulu saattaisi tipahtaa kisasta jo demovaiheessa. Studioaikaa tulee harvoin käytettyä tällaisiin, minulla kun ei ole omaa studiota", Rasinkangas kertoo.
Oulun seudulla demojen teettäminen ei kuitenkaan muodostu menestyksen pullonkaulaksi. Nuoria, studiotekniikat hallitsevia äänitystaitureita ja hyvin varustettuja studioita alueelta löytyy riittämiin.
"Täällä on jopa ryhdytty tekemään alihankintatöitä Etelä-Suomen suurille studioille. Puuttuu enää vain oma levy-yhtiö."
Kauneimmasta yöstä ehdittiinkin heti sunnuntaina julkaista Oulussa Toni Nygårdin studiolla äänitetty ja sovitettu cd-single, jolla pienen orkesterin solistina laulaa kempeleläislähtöinen tenori Jyrki Anttila (MTG Classic Edition, MTGCDS-0432).
Anttila esittää Kaunein yö -laulun myös tänään keskiviikkona Oulun tuomiokirkossa pidettävässä joulukonsertissa.
Laulettavaa
Katri Helenalle
Jussi Rasinkangas on menestynyt sävellyskilpailuissa ennenkin. Hänen ansiolistaltaan löytyy peräti neljä Salon festivaaleilla vuoden lastenlauluksi valittua kappaletta: Pingviinit (1995), Meidän kissa (1997), Tyttö Lapinmaan (1998) ja viimeksi Tapio (2004).
Oululaiset muistavat Rasinkankaan Kuningaslohi-musiikkinäytelmästä Meri-Oulu-festivaalilla 2001 ja kaupunginorkesterin hienosta Lentävä matto -projektista viime vuoden syyskuussa. Madetojan salissa lennettiin Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokkalaisten kanssa musiikkimatka maailman ympäri.
Rasinkangas on säveltänyt ohjelmistoa Kempeleen maankuuluille Musareille, ja hänen laulujaan esiintyy runsaasti erilaisissa musiikin oppikirjoissa.
Pelkästään lastenmusiikin tekijäksi Rasinkangasta ei silti kannata erehtyä luulemaan. Hänen kappaleitaan esittävät säännöllisesti muun muassa Katri Helena, Marita Taavitsainen, Yölintu-orkesteri, Souvarit, Lea Laven ja Markku Aro. Katri Helenan viimeisimmällä albumilla tuoretta kempeleläistä sävellystuotantoa edustavat laulut Äiti meri, isä maa ja Yön siivin.
Teini-poppiakin Rasinkangas kirjoittaa, mutta vain erilaisten nimimerkkien suojassa.
Lajityyppiä laajentamaan
"Leimallista sävellyksilleni on yksinkertaisuus, vaikka mietin hyvinkin tarkkaan sointurakennetta ja harmoniaa. Käytän vähän 'molliseiskoja' ja 'miinus-ysejä'. Pyrin rakentamaan teoksen sillä tavoin, että sointu muodostaa halutun sävyn ikään kuin varkain. Kauneimman yön aikana ehdin koukata välillä ei sävellajiinkin", Jussi Rasinkangas analysoi.
Hänen mielessään on viime aikoina pyörinyt, pitäisikö ilmaisua varovasti ryhtyä laajentamaan. Nurmeksen kilpailu ja laulelmiin vähitellen erikoistuvan MTG-levy-yhtiön perustaminen Turkuun antoivat näille ajatuksille vauhtia.
"Edessä saattaa olla yksinkertaisen, kauniin laulelman uusi tuleminen. Tarkoitan lähinnä Merikannon ja Malmsténin kaltaisten säveltäjien yksinlauluperinnön jatkamista nykyaikaisella tavalla. Sopivia laulajia ja sanoittajia Suomesta ainakin löytyy", Rasinkangas pohtii.