Haukiputaalla on nyt kysytty kansalta.
Tosin kyselijänä ei ollut kunta, vaan parinkymmenen kuntalaisten palkkaama yritys. Mutta kysytty on, joten pahimpien höyryjen luulisi nyt tasaantuvan. Otoskin oli sellainen, että hyvällä syyllä tulosta voi pitää luotettavana.
Kysely kertoi, että Haukiputaalla on kuntaliitoksen kannattajia 39,9 prosenttia ja itsenäisen kunnan kannattajia 39,5 prosenttia. Viidennes ei osannut sanoa asiasta yhtään mitään.
Tulos ei ollut yllättävä. Se osoitti sen, mikä on näkynyt kunnan poliittisessa päätöksenteossa: todella täpärää on. Kyselyllä kaivattiin selvää taustatukea itsenäisyyden kannalle, mutta sitä ei tullut. Toisaalta tulos osoitti enemmistön, vaikka niukkaakin niukemman, olevan monikuntaliitoksen kannalla.
Kyselytutkimus ei ole kansanäänestys. Kansanäänestyksessä tällaista tulosta olisi voinut pitää jopa suurena voittona liitospuolueelle, sillä perinteisesti kuntaliitokset on runtattu kansanäänestyksissä alimpaan maan rakoon.
Tosin ajat ovat muuttuneet. Vielä joku vuosi sitten kuntaliitoksiin suhtauduttiin puhtaasti tunteella,vaikka faktat olisivat olleet mitä vaan. Nyt liitokset ovat ilmeisesti jo niin arkipäivää, että tunteetkin jäävät taka-alalle.
Paitsi että kyllä niitä on ainakin Haukiputaan tapauksessa on piisannut ihan kiitettävästi, monen mielestä jopa riesaksi asti.
Viime metreillä kuohuntaa aiheutti neuvoa-antava kansanäänestys tai oikeastaan sen puuttuminen. Vielä kolme viikkoa sitten valtuustolle tuotiin lähes parin tuhannen kuntalaisen allekirjoittama aloite kansanäänestyksen järjestämisestä.
Kolme kunnanhallituksen jäsentä olisi halunnut kuntajakoselvitykseen jatkoaikaa syyskuun loppuun saakka, jotta kansanäänestys olisi ehditty tehdä. Nythän kuntajakoselvittäjä Arto Kosken työ päättyy tämän kuun lopussa - siis parin viikon päästä.
Haukiputaan valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja Matti Roivainen tarkisti asian varmuuden vuoksi valtiovarainministeriöstä ja vastaus oli selkeä. Ministeriöltä ei heru jatkoaikaa. Kansanäänestystä ei yksinkertaisesti ehditä järjestää.
Joukko kuntalaisia, joiden takana on todennäköisesti myös ainakin pieni joukko luottamusmiehiä, päätti kuitenkin tarttua vielä yhteen oljenkorteen. Suomen Kyselytutkimus Oy:ltä tilattiin puolueeton mielipidemittaus.
Kysely tehtiin toissaviikolla ja kun teettäjää ei heti paljastettu, velloivat huhut villinä. Salaperäisyys hellitti, kun puhemiehenä toiminut kokoomuksen valtuutettu Risto Haulos torstaina tiedotti tuloksesta.
Hauloksen mukaan kuntalaiset ilmaisivat kyselyn teettämisellä pettymyksensä siitä, ettei heidän mielipidettään haluttu kuunnella kunnan historian suurimmassa päätöksessä. Haulos itse on liitosta vastaan.
Siitä, ettei kansanäänestystä enää ihan loppumetreillä järjestetä, tuskin voi vetää haluttomuuden suhteen minkäänlaista johtopäätöstä. Mutta sitä voi ja kannattaa pohtia, olisiko kansanäänestys ylipäätään pitänyt järjestää ja milloin?
Joidenkin mielestä kansanäänestys pitäisi järjestää jo siinä vaiheessa, kun kuntaliitoksesta ruvetaan puhumaan : säästyisihän hurjasti vaivaa, jos heti alussa tultaisiin siihen tulokseen, että ei kannata.
Toisaalta siinä vaiheessa tuskin kennelläkään on minkäänlaisia edellytyksiä ottaa järkevästi kantaa, kun tietoa ei ole.
Kansanäänestysten vastustajien mielestä kansalla ei koskaan ole tarpeeksi tietoa asiasta.
Arto Koski korosti selvitystyön alussa, että mahdollisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen aika on maaliskuussa. Tuolloin ei yksikään kuudesta mukana olevasta kunnasta ei tarttunut tilaisuuteen. Kansanäänestys maksaa ja teettää se "ylimääräistä" työtäkin.
Ja neuvoa-antavana sen vaikuttavuuskin on vähän niin ja näin, paitsi jos tulos on todella selkeä.