SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen jatkokauden pätkiminen ei aiheuta kentällä minkäänlaista arvostelua. Ihalainen, 59, valitaan maanantaina Helsingissä alkavassa edustajakokouksessa jo viidennelle kaudelle SAK:n ykköspaikalle.
Ihalainen on ilmoittanut häntä puheenjohtajaksi pyytäneille liitoille jo hyvissä ajoin, että istuu uudesta viisivuotiskaudestaan vain osan. Kaikki ovat hyväksyneet pitkäaikaisen puheenjohtajan ratkaisun.
Ihalainen ei ole vielä tarkkaan määritellyt jatkoaikansa kestoa, mutta yleisesti puhutaan muutamasta vuodesta. Se on varmaa, että jos vuoden kuluttua syksyllä maahan ryhdytään rakentamaan tulopoliittista kokonaisratkaisua, Ihalainen on yhä remmissä.
SAK:n Oulun aluejohtaja Vesa Saarinen sanoo, että sopiva junasta hyppäämisaika katsotaan ajallaan. Hän vakuuttaa, että Ihalaisen päätös ei ole aiheuttanut kentällä nurinaa. Itseasiassa siitä ei ole esimerkiksi SAK:laisten pomojen viime tapaamisessa puhuttu sanaakaan.
Yhtä hiljaa ollaan seuraajan nimestä. SAK:n johtaja Lauri Lyly on yleisin veikkaus. Vesa Saarinen otaksuu, että edustajakokouksessa saattaa vilahdella muitakin nimiä.
Pätkätyöt vain lisääntyvät
Kesällä 60 vuotta täyttävä Ihalainen voisi jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta hän haluaa esimerkillään venyttää suomalaisten työssäoloaikaa.
Vesa Saarinen pitää edustajakokouksen tärkeimpänä asiana ns. muutosasiakirjan käsittelyä ja siinä pätkätyöläisten aseman kohentamista. Pätkätyöt ovat lisääntyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kaikilla aloilla.
Tilastojen mukaan jo neljännes suomalaisista palkansaajista tekee niin sanottua epätyypillistä työtä. Pätkätöistä kärsivät eniten nuoret, naiset ja maahanmuuttajat.
Erityisesti vuokratyöntekijöiden määrä on kasvussa, ja heidän työehtonsa ovat usein jopa muita pätkätyöläisiä heikommat.
Yksityisellä sektorilla on SAK:n keräämien tietojen mukaan viime aikoina siirrytty määräaikaisista työsopimuksista yhä enemmän vuokratyöhön. Näin siksi, että vuokratyön käyttäminen on lainsäädännöllisesti helpompaa kuin oman määräaikaisen työvoiman.
Vuokratyötä on tähän asti käytetty pääasiassa palvelualoilla, mutta sen käyttö on kasvanut myös teollisuudessa.
Pätkätyöläiset saatava jäseniksi
Pätkätyöläisten lisääntyminen on Vesa Saarisen mukaan haaste myös ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän kannalta. Jo tulevan edustajakokouskauden aikana suomalaisessa työelämässä ja ammattiyhdistysliikkeessä tapahtuu ennennäkemätön sukupolvenvaihdos, eivätkä nuoret tunne vetoa ay-jäsenyyteen.
Suomi on silti SAK:n tietojen mukaan ammatillisen järjestäytymisen kärkimaita. Palkansaajista kolme neljästä kuuluu oman alansa ammattiliittoon.
Vesa Saarinen kertoo, että esimerkiksi Oulun alueella jäsenmäärä kasvoi laman aikana, mutta tipahti ennalleen, kun kovimmat ajat näyttivät jäävän taakse. Tilanne on ihan sama myös valtakunnallisesti. SAK:ssa on jäseniä nyt hieman yli miljoona.
Selvitykset osoittavat, ettei nuorilla ole asenteellista vastarintaa ammattiliittoja tai ammatillista järjestäytymistä kohtaan, mutta heillä ei ole tietoa ay-liikkeestä. SAK aikoo ottaa internetin avukseen jäseniä kalastettaessa.
Edustajakokouksessa keskitytään myös ns. Kiina-ilmiöön, kun tuotannon siirtyy maan rajojen ulkopuolelle joko kokonaan tai osittain.