”En syyllistäisi itseäni, vaan hakisin uutta suuntaa elämään”, työministeri ja SAK:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) tekisi, jos olisi viisikymppinen ja jäisi työttömäksi.
Ihalaisen mukaan työttömäksi jääminen ei nykyisessä työmarkkinoiden murroksessa ole omaa syytä.
Tilanne ei Ihalaisen mukaan silti ole mitenkään helppo, ”vaikka minun silmissäni viisikymppiset ovat parhaassa työiässä”.
Ihalaisen mukaan kannattaa hyödyntää irtisanomisten yhteydessä tarjottavat ammattitaidon ylläpitämis-, koulutus- ja muutosturvapalvelut.
Työttömyyden kesto on tällä hetkellä keskimäärin 42 viikkoa. Nuorilla kesto on lyhin 11 viikkoa, mutta yli viisikymmentävuotiailla keskimäärin 82 viikkoa.
Vaikka 55-59-vuotiaiden työllisyysaste on hieman korkeampi kuin keskimääräinen työllisyysaste, ollaan meillä silti jäljessä Ruotsin luvuista.
Viisikymppisille takaisintulon kynnys on korkea. ”Pitkittyvän työttömyyden ohella on jokin asenteellinen lukko, joka nostaa kynnystä, kun ikävuosia tulee”, Ihalainen toteaa.
Huoli naisista
Erityisen huolestunut Ihalainen on ilmiöstä, jossa parhaassa työiässä olevat kokeneet naiset luovuttavat ja vetäytyvät työmarkkinoilta, koska eivät ole saaneet uutta työtä.
Suurten rysähdysten sijaan Ihalainen kiinnittää huomiota hiipivään rakennemuutokseen. Joka kuukausi alkaa noin 60 000 uutta työttömyysjaksoa, mutta vain 58 000 päättyy. Matkan varrelle jää koko ajan väkeä.
Siksi Ihalaisen mukaan työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei yksin riitä työllisyysasteen nostamisessa, vaan tarvitaan kysyntää niille ihmisille, jotka tarjoavat työpanostaan.
Työttömänä on tällä hetkellä noin 330 000 työntekijää, joista lomautettuna 42 000. Irtisanotuille tarjottavien toimien piirissä on 110 000 ihmistä.
Irtisanominen herkässä
Ihalaisen mukaan irtisanomiskynnys on nyt herkässä.
”Henkilöstömitoitukset on viritetty tiukaksi. Firmojen kannattaisi miettiä asiaa, sillä kun kasvu alkaa ja on iskun paikka, niin sen ei pitäisi jäädä siitä kiinni, ettei ole osaavia ihmisiä tekemässä työtä”, Ihalainen toteaa.
Vuoden 2008 finanssikuopassa yritykset lomauttivat, mutta nyt ne ovat kääntyneet irtisanomisiksi.
Iso merkittävä henkinen muutos saattaa Ihalaisen mukaan piillä siinä, että yritykset joutuvat miettimään firmansa globaalia menestystä ja vähemmän sitä, miten Suomi kansantaloutena pärjää.