Maailmankuuluja lasi-igluja on on rakenteilla Sodankylän Kakslauttaseen lisää. Nyt 105 lasi-iglun kylä laajenee vielä 27 uudella keloiglulla. Keloigluissa on lasisen kuplan lisäksi myös Karjalan kelohirrestä rakennettu mökki, joka sisältää muun muassa oman saunan.
Erämaan keskelle on noussut myös taidegalleria, planetaario, runsaasti myymälätilaa ja torni, johon aukeaa anniskeluravintola. 500 hehtaarin alueelle on rakenteilla 10 000 neliötä lisää sisätilaa. Laajennukseen kuluu rahaa kahdeksasta yhdeksään miljoonaa euroa.
Yrittäjä Jussi Eiramo sanoo olevansa ensimmäinen suomalainen, joka ansaitsi koko elantonsa turismista. Vuonna 1974 Kakslauttaseen nousivat ensimmäiset kelomökit ja vuonna 1999 toteutui idea lasi-iglukylästä. Idea tuli Eiramolta itseltään.
– Katselin ihmisiä, jotka kylmissään ihailivat revontulia, ja mietin, eikö noita jotenkin voisi katsella vaikka suoraa sängystä.
Ideaa ja sen vaatimaa tekniikkaa kehitettiin kahden vuoden ajan, kunnes EGlas-yritys alkoi valmistamaan lämpölasia. Joulukuun 2. päivä vuonna 1999 ensimmäinen asiakas yöpyi lasi-iglussa. Hän oli kotoisin Etelä-Afrikasta.
Nyt ilmestys on tunnettu ympäri maailmaa ja päätynyt monelle matkailusivustolle. Eiramo sanoo ylpeänä, että kuvan lasi-igluista on nähnyt yli miljardi ihmistä.
Asiakkaita, joilla on rahaa
Uudet kelomökit valmistuvat revontulisesonkiin, eli marraskuun alkuun. Parhainta revontulimatkailusesonkia vietetään marraskuun lopusta maaliskuun loppuun. Sesonkiaikana hinnat kapuavat 700 euroon per kahden hengen kelomökki.
Lomakylän majoitus on kallista mutta Eiramon mukaan niin pitää ollakin.
– Ei ole mitään järkeä kansoittaa Lappia massaturismilla. Maailma on täynnä maksukykyisiä asiakkaita, jotka odottavat 500:n setelit kourassa, että pääsevät tänne. Lappiin täytyy tuoda asiakkaita, jotka tuovat myös rahaa.
Parhaimmillaan revontulet loimuavat sateenkaaren väreissä. Vaikka matkaaja yöpyisikin lasi-iglussa revontulisesongin aikaan, on vaarana, ettei taivaalla näy yhden yhtä värinäytöstä.
Niin käy Eiramon mukaan usein, mutta asiakkaat ymmärtävät sen hyvin. Kun tullaan kokemaan luonto, koetaan se sen itsensä ehdoilla. Ja onhan aina erämaan rauha.