Helsinki Energian käytön hiilidioksidipäästöjen kasvua voidaan vähentää merkittävästi energiateknologiaa kehittämällä ja tehostamalla energian käyttöä, katsoo Kansainvälinen energiajärjestö IEA. Järjestön selvityksen mukaan ylivoimaisesti suurimmat säästöt päästöissä on saavutettavissa energian loppukäyttöä tehostamalla.
IEA:n mukaan hiilidioksidipäästöt ylittävät vuonna 2050 nykytason kaikista mahdollisista vähennyskeinoista huolimatta. Poikkeuksena on vain huipputeknologian skenaario, joka perustuu hyvin optimistisiin oletuksiin tekniikan kehityksestä ja investoinneista. Ilman lisätoimia päästöt kasvavat 24 532 miljoonasta tonnista 58 022 miljoonaan tonniin.
Se, että energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kasvun pienentäminen toteutuisi nykykehityksellä ja energiapolitiikalla, edellyttää IEA:n mukaan "valtavaa kansainvälistä yhteisponnistusta". Järjestö ei tutkimuksessa ota kantaa siihen, miten energiapolitiikan muutos voitaisiin toteuttaa.
Uusien energiateknologioiden käyttöönottoa hidastavat IEA:n mukaan teknologisen osaamisen taso, tekniikan kalleus ja tarvittavat valtavat lisäinvestoinnit sekä monien energiamuotojen hyväksyttävyys. IEA:n skenaariot ovat erilaisiin lähtöoletuksiin perustuvia mallilaskelmia. Valtaosa maailman energiasta tuotetaan niidenkin mukaan vuonna 2050 edelleen fossiilisilla polttoaineilla.
Kaasu ja kivihiili
yhä tärkeämmiksi
Nykyisellä energiapolitiikalle maailman energiankulutus kasvaa vuosisadan puoliväliin asti keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa, ennustaa IEA. Se merkitsee todella suurta kasvua puolessa vuosisadassa. Sähkön kulutus kasvaa tuntuvasti koko energiankulutusta nopeammin.
IEA:n uuden pitkän ajan energiaennusteen mukaan maailman energiankulutus kasvaa vuoteen 2050 mennessä 10 579 miljoonasta ekvivalenttisesta öljytonnista lähes 22 112 miljoonaan ekvivalenttitonniin. Sähkön kulutus lisääntyy 16 661 terawattitunnista 46 631 terawattituntiin.
Nopeimmin eli 175 prosenttia kasvaa muu polttoainekäyttö. Se johtuu siitä, että epätavanomaisen öljyn ja synteettisten polttoaineen tuotanto kasvaa voimakkaasti, kun tavanomainen öljy vähenee. Sähkön ja lämmön kulutus kasvaa 137 prosenttia ja liikenteen energiankulutus 136 prosenttia. Rakennusten energian kulutus nousee 88 prosenttia nykyistä suuremmaksi.
Teollisuuden osuus maailman energiankulutuksesta laskee ennusteen mukaan 22,0 prosentista 18,7 prosenttiin. Liikenteen osuus nousee vuosisadan puolivälissä 20,2 prosenttiin maailman energiankulutuksesta. Sähkön ja lämmön tuotantoon ja rakennuksiin käytetään kumpaankin vajaa 25 prosenttia koko energian kulutuksesta.
Kehitysmaat suurimmiksi
hiilidioksidin päästäjiksi
Energiankulutuksen suurimmat muutokset ovat se, että kulutuksen kasvun painopiste siirtyy kehitysmaihin, sekä se, että kivihiilen ja maakaasun osuus kasvaa energiahuollossa. Maakaasun kysyntä yli nelinkertaistuu nykytasolta ja kivihiilen kysyntä yli kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Öljyn kulutus kaksinkertaistuu 3 646 miljoonasta tonnista 7 027 miljoonaan tonniin.
Kehitysmaat nousevat nopean energiankulutuksen kasvun vuoksi suurimmiksi hiilidioksidin päästäjiksi vuonna 2050. Niiden CO2-päästöt kohoavat 9 020 miljoonasta tonnista 32 120 miljoonaan tonniin eli 55 prosenttiin maailman hiilidioksidipäästöistä.
Lähes puolet sähköstä tuotetaan 2050 kivihiilellä. Tärkeimpien päästöttömien tuotantomuotojen eli vesi- ja ydinvoiman osuus sähkön tuotannosta laskee 9,5 prosenttiin ja 6,7 prosenttiin, kun osuudet nyt ovat 15,9 prosenttia ja 15,8 prosenttia. Biomassan ja muiden uusiutuvien energioiden osuus maailman sähköntuotannosta nousee vuonna 2050 nykykehityksellä 2,0 prosentista 5,9 prosenttiin.