Talouden notkahduksen odotettiin jo panevan jäihin suunnitelman Kiimingin Ideaparkista. Nyt sen rakentamisen vakuutetaan alkavan. Ainakin taantuman torjunnan kannalta uutinen on erinomainen.
Viime elokuussa julkistettu suunnitelma Kiiminkiin nousevasta jättimäisestä Ideapark-liikekeskittymästä löi ällikällä. Näin siksi, että uutinen tuli kuin nurkan takaa ja asetti kerralla uuteen asentoon Oulun kaupunkiseudun kauppakeskussuunnitelmat.
Myös keskiviikkona kuultu Ideapark-uutinen oli melkoinen yllätys. Tällä kertaa syynä oli se, että niin sanotuissa valistuneissa arvauksissa koko suunnitelman oletettiin joutuneen talouden jyrkän käänteen vuoksi jäihin. Myös Ideapark-idean kehittäjä itse eli liikemies Toivo Sukari piti jo lokakuussa mahdollisena, että hanke voisi lykkääntyä.
Keskiviikkona Ideaparkin taustavoimat eli Sukarin Masku Kiinteistöt sekä Kiimingin kunta ja rakennuttajaksi ryhtynyt Destia vakuuttivat, että hanke toteutuu. Töiden pitäisi alkaa toukokuussa. Rakennustöissä olisi jo tänä vuonna tuhat ihmistä. Jos rakentajia ei haalita ulkomailta, kyseessä on melkoinen piristysruiske alan työllisyydelle Pohjois-Suomessa. Toivottavasti oma väki siis töihin kelpaa.
Tilanteessa, jossa talouden käyrät osoittavat alaspäin, keskiviikon uutinen on kaiken kaikkiaan rohkaiseva. Se muistuttaa, että taantuma ei ole pysyvä olotila vaan sen jälkeen ovat taas edessä paremmat ajat. Niiden paluuseen tai vähintäänkin laskun jyrkkyyteen pystytään täälläkin vaikuttamaan.
Juuri tätä merkitsisi Ideaparkin vienti toteutukseen. Jos ja kun Kiimingin "liikekaupunki" valmistuu marraskuussa 2011, taloudessa eletään jo todennäköisesti nousua. Taantuman aikana toimiminen on puolestaan viisasta rakennuttajan kannalta. Alan kustannukset ovat jo laskeneet siitä, mitä ne olivat, kun suunnitelma julkistettiin.
Ideaparkin rahoitus ei vielä keskiviikkona ollut täysin ratkaistu, mutta mukana olevien tahojen mukaan hanke ei rahoituksen puutteeseen kaadu. Taktiset syyt ilmeisesti olivat takana siinä, että hankkeen toteutumisesta kerrottiin, vaikka yksi olennainen kysymys on vielä avoinna.
Kiimingin kauppakeskittymä ei ole ongelmaton hanke. Se lisää autoliikennettä etenkin Kiimingin ja Oulun välillä. Jo jättirakennuksen ympärille piirretyt 3 400 henkilöautopaikkaa kertovat, millaisista liikennemääristä on kysymys.
Selvästi hankkeen taustavoimat ovat kuitenkin pyrkineet ottamaan huomioon käydyn keskustelun. Rakentamisessa luvataan kantaa huolta kestävästä kehityksestä muun muassa siten, että kompleksin rakenteissa käytetään paljon puuta ja että kaikki rakennetaan yhden katon alle.
Ideaparkin Oulun seudun kauppakeskittymien kilpailuun tuomat vaikutukset ovat myönteisiä tai kielteisiä riippuen siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsoo. Tilanne on kaikkiaan mielenkiintoinen.
Jokseenkin varmalta näyttää, että Oulun ydinkeskustan noin 50 000 kerrosneliömetrin suunnitelmat toteutuvat.
Ideaparkin laajuus olisi noin 100 000 neliömetriä. Jos ja kun nämä hankkeet lähtevät ensimmäisenä liikkeelle, on kiinnostavaa nähdä, miten ne vaikuttavat seudulla niin ikään vireillä olevien suurkohteiden eli Kempeleen Zatelliitin ja Oulun Ritaharjun Ritaportin suunnitteluun ja toteutukseen.
Ei nimittäin riitä, että uskoa on kunnalla ja rakennuttajalla. Sitä pitää olla myös rahoittajilla sekä niillä yrityksillä, joiden toivotaan täyttävät uudet kauppakolossit.