Idea­park-il­miö näkyy jo Iissä

"Suomessa on erinomaisen huonoja esimerkkejä siitä, miten kaupunkien ja kuntien keskustoja on tapettu rakentamalla kaupallisia palveluita keskustan ulkopuolelle", arvioi tekniikan lisensiaatti, maanmittaustekniikan lehtori Patrik Skogster Rovaniemen ammattikorkeakoulusta.

Yrittäjä Satu Suutari pitää kirjakaupassaan loppuunmyyntiä haikein mielin. ”En ole erityisesti edes yrittänyt myydä liikettä, koska tiedän sen toimintaedellytykset heikoiksi.”
Yrittäjä Satu Suutari pitää kirjakaupassaan loppuunmyyntiä haikein mielin. ”En ole erityisesti edes yrittänyt myydä liikettä, koska tiedän sen toimintaedellytykset heikoiksi.”
Kuva: Risto Rasila

"Suomessa on erinomaisen huonoja esimerkkejä siitä, miten kaupunkien ja kuntien keskustoja on tapettu rakentamalla kaupallisia palveluita keskustan ulkopuolelle", arvioi tekniikan lisensiaatti, maanmittaustekniikan lehtori Patrik Skogster Rovaniemen ammattikorkeakoulusta.

Päivittäistavarakaupan liikepaikkasuunnittelua tutkinut Skogster mainitsee surullisina esimerkkeinä Hämeenlinnan, Mikkelin ja Kouvolan. Näissä kaupungin keskustan ulkopuolelle rakennettu ostoskeskus tai kauppakeskittymä on näivettänyt kaupallisten palveluiden tarjonnan keskustasta.

Samaa on Skogsterin mukaan havaittavissa Tampereen naapurissa Lempäälässä. Liikemies Toivo Sukarin ideoiman ostosparatiisin eli Ideaparkin valmistuttua pari vuotta sitten on kuntakeskuksesta alkanut kiiriä viestejä liikehuoneistojen tyhjentymisestä.

Ja sama kehitys vaikuttaa olevan meneillään myös Oulun kupeessa Iissä, Skogster arvioi.

Iin keskustassa pitkään toiminut kirja- ja lahjatavarakauppa lopettaa toimintansa, koska puolisen vuotta sitten avattu Kärkkäinen Express on nakertanut kirjakauppayrittäjän mukaan hänen oman liikkeensä kannattavuutta merkittävästi.

"Lempäälä ja Ii ovat ison kaupungin vieressä, molempiin on rakennettu hiljattain megalomaaninen ostossentteri ja molemmissa näkee samantapaista muutosta", Skogster vertailee.



Imago- ja taloushyötyjä


"Kauppakeskukset ovat hirveän kivoja hankkeita, koska ne työllistävät ja voivat toimia vetureina myös muille toiminnoille. Esimerkiksi Turun lähellä Raisiossa toimiva kauppakeskus Mylly kerää ympärilleen kaikkea Ikeasta lähtien", Skogster mainitsee.

Toinen puoli asiassa on se, että ostosrysien suunnittelu ja pystytys saattavat lisätä naapurikuntien välistä toraa ja kunnallispoliittista kipinöintiä. Onhan kysymys konsulttikielellä ilmaistuna kunnan profiloitumisesta ja imagosta - ja mielikuvien ohella myös verotuloista.

"Mutta samalla herää kysymys, lisääntyvätkö työpaikat kunnassa nettomääräisesti vai siirtyvätkö ne vain paikasta toiseen", Patrik Skogster huomauttaa.

Parhaimmillaan kunta voi saada kauppakeskuksesta todellisen jättipotin, kun taas pahimmillaan kauppa keskittyy entisestään. Ja jos käy oikein huono tuuri, kauppakeskus itsekin hyytyy ja aiheuttaa kaupallisen tyhjiön, tutkija summaa.



Kymmeniä suunnitteilla


Suomessa on viime vuodet eletty varsinaista kauppakeskusbuumia. Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan kauppakeskusten myynnin kasvu oli esimerkiksi viime vuonna lähes kaksi kertaa niin suurta kuin vähittäiskaupan kokonaiskasvu.

Yhdistyksen tilastoissa on tällä haavaa mukana noin 60 kauppakeskusta, mutta todellisuudessa niitä on enemmän. Ja uusia suunnitellaan koko ajan. "Tolkuttomia määriä, ainakin kymmeniä", Patrik Skogster arvioi.

"Pidän aika epätodennäköisenä, että ne kaikki toteutuvat. Jossain vaiheessa talouden käyrät kääntyvät alaspäin", hän sanoo.

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) viimeaikaisia lausuntoja Patrik Skogster pitää erittäin tervetulleina. Vihtiin kaavaillusta Ideaparkista Toivo Sukarin kanssa napit vastatusten joutunut ministeri haluaa selvityttää sitä, uhkaavatko suunnitteilla olevat kaupan suuryksiköt yhdyskuntarakenteen eheyttä.

Ilmoita asiavirheestä