Jos ajatus suur-Oulusta olisi tullut vasta nyt tai vielä myöhemmin Paras-prosessin kehittyessä, esitys ei ehkä olisi törmännyt näin jyrkkään vastarintaan. Oulu teki rohkean esityksen. Tätä mieltä on valtakunnan tuleva Paras-vastaava apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala, joka parin viikon kuluttua aloittaa uudessa tehtävässä valtiovarainministeriön kuntaosaston päällikkönä.
Laajalan mielestä juuri suur-Oulu -vastarinta vaikeutti myös hyvin alkanutta seutuyhteistyötä, mistä puolestaan on ollut seurauksena kunta- ja palvelurakenneuudistuksen hitaus Oulun seudulla. Seikka, jota valtiosihteeri Raimo Sailas on toistuvasti arvostellut. Osansa ovat toki saaneet muutkin maakuntakeskukset ja seudut.
Sailas on yksi Laajalan lähimpiä esimiehiä uudessa työssä ministeriössä.
"Ajatus oli aikaansa edellä", arvioi Laajala. Itsekin hän on kyllä vakuuttunut, että suur-Oulua kohti tässä mennään, vaikka vielä siihen ei olla kypsiä. "Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas on puhunut tässä yhteydessä evoluutiosta, se on hyvä ilmaus."
Vain kaksi pärjää
Laajalan visiossa Oulun seudun 10 kunnasta yksi tai kaksi pärjää pitkällä tähtäyksellä ja lopuilla on enemmän tai vähemmän vaikeuksia. "Se on realiteetti, mutta ongelma on, että kunnissa on vaikea tehdä pitkälle meneviä päätöksiä, kun nyt näyttää, että hyvin menee: työvoimaa saa kohtuudella ja väestö kasvaa."
Paras-prosessi etenee Laajalan arvion mukaan Oulun seudulla. Isäntäkuntamallilla muodostetaan yhteistoiminta-alueita: Oulun johdolla ehkä vain kahden, kolmen kunnan alue ja loput jäljelle jääneet muodostavat omansa. "Kuntien nimistä en puhu mitään."
Sen jälkeen on vielä katsottava, mitä uusi terveydenhoitolaki tuo tullessaan ja mikä on sairaanhoitopiirien rooli.
Kunnat joutuvat ottamaan kantaa asiaan ensi keväänä. Nykyiset porkkanarahat päättyvät 2013 , joten pian pitäisi ratkaista, millä rakenteella mennään.
"Toivotaan, että aloitusmalli nyt löytyisi", toteaa Laajala, jonka vastuulla Paras-hankkeen kehittämistyö tulee olemaan. Lisäksi siihen liittyy valtionosuusuudistuksen valmistelu vuoteen 2010 mennessä.
Oulusta on vetoa
Laajala on lyhyen ajan sisällä jo kolmas kaupungin korkea johtaja, jonka Helsinki nappaa Oululta. Laajalan edeltäjä Silja Hiironniemi on niin ikään valtiovarainministeriössä päällikkönä. Hänen osastonsa on alueiden ja hallinnon kehittäminen. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen puolestaan lähti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajaksi
Oulussa työ palvelujen järjestämisestä vastaavana apulaiskaupunginjohtajana on ollut hyvin ihmisläheistä. Laajala toivoo, että yhteys arkeen säilyisi myös ministeriössä. Perinteinen kuva kaapin takana pölyttyvästä byrokraatista ei miellytä.
"Eiköhän ministeriössäkin ole tyyli muuttunut", hän epäilee.
Yhteydet säilyvät
Yhteydet Ouluun varmasti säilyvät, sillä Laajala toivoo voivansa käyttää oululaista asiantuntemusta hyväksi lainvalmistelutyössä. Jo nyt oululaiset ovat haluttuja lausunnonantajia eri asioissa. "Saa nyt nähdä, kuinka paljon tulen Oulua rassamaan. Ne varmaan sanoo kohta, että on meillä täällä omastakin takaa tekemistä", hän naurahtaa.
Oulusta Laajala jää kaipaamaan mukavaa ja innostunutta työyhteisöä. Työkin on ollut mielenkiintoista, eikä mitään ole jäänyt hampaankoloon. Se, mikä tuli yllätyksenä, oli valtava edustustehtävien määrä: viikottain oli pari, kolme iltavastaanottoa. "Sekin on tietysti mahtavaa, että Oulu näin kiinnostaa."
Vapaapäivät kutistuivat vähiin ja ne kuluivat mieluiten kotioloissa vaikkapa hyvän kirjan kanssa. Parhaillaan on menossa Donna Leonin Seitsemän kuolemansyntiä. Venetsialaisen kirjailijan muukin tuotanto on kulunut Laajalan käsissä jopa niin, että hän lukemansa perusteella pystyi tunnistamaan Venetsiasta tuttuja paikkoja myös luonnossa.
Kaupungintalolla odottaa läksiäisvastaanoton lisäksi enää työpöydän siivous. Se on helppo juttu, sillä apulaiskaupunginjohtaja siirtyi reilu vuosi sitten paperittomaan työskentelyyn, jolla aanelosten määrä väheni yhteen kolmasosaan ja pian homma olisi ollut lähes paperiton. "Suosittelen sitä muillekin."