Pääkirjoitus

Idästä valoa vapaakauppaan

EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus kattaa kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta.

EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus kattaa kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta.

Vapaakauppasopimus alentaa tulleja ja kaupan esteitä myös Suomen Japaniin suuntautuvan viennin tieltä.

Euroopan unioni ja Japani allekirjoittivat alkuviikolla Tokiossa maailman suurimman kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen. Kyseessä on merkittävä sopimus tilanteessa, jossa kansainvälisen kaupan pelisääntöihin liittyy aiempaa suurempaa epävarmuutta.

EU:n ja Japanin välisessä kauppasopimuksessa ei ole kyse mistään nappikaupasta, sillä sopimus luo vapaakauppavyöhykkeen, jonka piirissä on 600 miljoonaa ihmistä ja joka kattaa lähes kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta.

Vapaakauppasopimus tuo kaivattua valoa pimeyteen ja vahvistaa osaltaan myös suomalaisen vientiteollisuuden mahdollisuuksia.

Vapaakauppasopimusta Japanin kanssa on hierottu vuosikausia, mutta neuvottelut saivat vauhtia sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pani jarrut päälle vapaakauppaneuvotteluissa ja ryhtyi heiluttamaan kauppasodan lippua.

Trump toteutti uhkauksensa kesäkuun alussa korottamalla EU:sta tuodun alumiinin ja teräksen tulleja. Hän on uhannut myös autotul-lien korotuksilla. EU puolestaan on ryhtynyt vastatoimiin tiettyjen amerikkalaistuotteiden osalta.

Massiivinen kauppasopimus EU:n ja Japanin välillä on merkittävä ja tulee tarpeeseen. Maailmanlaajuisessa kauppapolitiikassa tarvitaan uusia avauksia, kun Yhdysvallat osoittaa EU:n ohella kauppasotaa myös Kiinalle.

Sillä välin, kun Trump puhuu kotiyleisölle ja suojaa Yhdysvaltain markkinoita, etsivät sormille lyödyt osapuolet yhteisiä etuja muiden kanssa. Tämä pannaan epäilemättä merkille myös Yhdysvaltain vientiteollisuuden piirissä.

Aiemmin niin EU kuin Japanikin pitivät etusijalla kauppasuhteita Yhdysvaltoihin. Ääni kellossa on muuttunut. Kaupalliset edut ovat tehokas konsultti, joka muuttaa asioiden tärkeysjärjestystä nopeasti. Onkin luontevaa, että EU vahvistaa liittolaisuuksia vapaakauppaan uskovien maiden kanssa.

Merkittävä osa EU:n ja Japanin välisistä tulleista ja kaupan esteistä poistuu tai alenee sopimuksen voimaantullessa tai sovittujen siirtymäaikojen jälkeen.

EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus on tärkeä Suomelle. Suomi vie Japaniin enimmäkseen sahatavaraa, puu- ja metallituotteita, koneita ja laitteita, mutta pienemmässä määrin myös lihaa, juustoa ja suklaata.

Suomen tavaraviennin arvo Japaniin on noin miljardi euroa vuodessa. Japanin ostovoimaisilla markkinoilla on tilaa laadukkaille erikoistuotteille, joissa hinta ei ole ratkaiseva tekijä. Esimerkiksi suomalaisilla elintarvikkeilla on Japanissa hyvä maine. Japani onkin Kiinan jälkeen Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani Aasiassa.

Suomalaisilla tuskin on mitään sitä vastaan, että vapaakauppasopimuksen myötä japanilaisten autojen tuontitullit laskevat.

EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus on hyvä olla takataskussa, kun EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sovittelee ensi viikolla EU:n ja Yhdysvaltain vaurioituneita kauppasuhteita.